Paavo Havas
Paavo Johannes Havas (13. marraskuuta 1929 Oulu – 11. kesäkuuta 2011 Oulu)[1] oli suomalainen kasvitieteen professori.
Havaksen vanhemmat olivat metsänhoitaja Toimi Jalmari Havas ja farmaseutti Asta Johanna Niskanen. Havas valmistui ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1949 ja sitten filosofian kandidaatiksi (1954) ja lisensiaatiksi (1959) Helsingin yliopistosta. Filosofian tohtoriksi hän väitteli Oulun yliopistossa 1961. Helsingin yliopiston kasvitieteen assistenttina Havas toimi 1952–1959, Oulun yliopistossa hän oli kasvitieteen assistenttina 1959–1961, vt. apulaisprofessorina 1961–1962, apulaisprofessorina 1963–1973, vt. professorina 1963–1965 sekä 1971–1973 ja professorina 1973–1994. Yliopiston vararehtori hän oli kahteen otteeseen, 1980–1982 ja 1985–1986. Havas oli myös Helsingin yliopiston kasvitieteen dosentti 1975–1982. Suomalaisen tiedeakatemian jäsen Havas oli vuodesta 1973 ja Suomen tiedeseuran jäsen vuodesta 1976.[2]
Havas tutki varsinkin kasviekologiaa, kuten rinnesoita, talvehtimista ja ilmansaasteiden vaikutusta.[3][4] Havas kuului Oulun yliopiston rakentamisen neuvottelukuntaan ja hän oli ensimmäinen Oulun yliopistossa väitellyt tutkija, ensimmäinen priimustohtori ja ensimmäinen riemutohtori. Rakentajantie -niminen tie Oulun yliopiston kampusalueella nimettiin Paavo Havaksen tieksi keväällä 2012.
Havas oli sotilasarvoltaan reservin vänrikki (1955). Hänen puolisonsa vuodesta 1955 oli Lahja Ester Summala (s. 1930).[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Laine, Kari: Paavo Havas – Muistokirjoitus 23.6.2011. HS.fi – HS Muistot. Viitattu 7.5.2014.
- ↑ a b Veli-Matti Autio: Suomen professorit. Finlands professorer. Professoriliitto, 2000. ISBN 951-95189-6-7. s. 116
- ↑ Uppslagsverket Finland (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Facta2001, WSOY 1982, 5. osa, palsta 571
Aiheesta muualla muokkaa
- Rauno Ruuhijärvi, 2011. Paavo Havaksen muistokirjoitus (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 11.5.2014)
- Rakentajantiestä Paavo Havaksen tie (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 11.5.2014)