Přerov
Přerov (saks. Prerau) on Tšekin kaupunki Bečva-joen varrella, Olomoucin läänissä. Kaupungissa on 41 404 asukasta[2], ja sen pinta ala on 58,4 neliökilometriä.[3]
| Přerov Prerau |
|
|---|---|
.jpg) Přerovin historiallista keskustaa. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Přerov |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Tšekki |
| Lääni | Olomouc |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Petr Měřínský |
| Väkiluku (2022) | 41 404[1] |
Přerov tunnetaan etenkin sen hyvin säilyneestä historiallisesta keskustastaan sekä renessanssityylisestä linnastaan[4], mutta myös sen maailmanlaajuisesti tunnetuista arkeologisista löydoistään.[5]
Historia muokkaa
Přerovin alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla: kaupungin luoteispuolella sijaitsevasta Předmostísta löydettiin mammutinmetsästäjien jäänteitä 1800-luvulla.[6] Tunnettuihin löydöksiin kuuluvat valtavat määrät sekä mammutin että muiden eläimien luita, mutta myös tärkeä kokoelma myöhäispaleoliittisen kauden ihmisfossiileja.[7][8]
Přerov kuitenkin mainittiin virallisissa asiakirjoissa huomattavasti myöhemmin, vuonna 1141, vaikkei alueella ollut vielä silloinkaan merkittävää asutusta. Vasta vuonna 1256 Přerov mainittiin virallisena kaupunkina tunnustuksena sen asukkaiden urheudesta taisteluissa Unkarin tuolloista kuningasta, Béla neljättä, vastaan.[6]
Samoihin aikoihin, 1200-luvun alkupuolella, Přeroviin rakennettiin ensimmäinen kivilinnoitus, joka kuitenkin vaurioitui ja vallattiin hussilaissotien aikana. Vuonna 1487 kaupungin vallan otti Pernštejnin suku, joka uudelleenrakensi pahasti vaurioituneen linnoituksen. Nopeasti linnoituksen valmistuttua, 1500-luvun alkupuolella, linnoitusta ympäröineelle mäelle saapui herrnhutilaisia asukkaita, mikä aloitti Přerovin kukoistuskauden alueen kulttuurin ja koulutuksen keskuksena.[9]
Vuosisadan jälkipuoliskolla Přerovin kaupungin osti määriläisen aatelisperheen edustaja, Karel Zierotin. Hän aloitti mutkitta kaupungin linnoituksen uudelleenrakentamisen aatelistarpeisiin, jolloin linnoituksen tyylisuunta alkoi mukailla nykyistä renessanssia. Zierotinin vallan aikana kaupungin kukoistus jatkui pysähtymättä, kunnes Valkeavuoren taistelun (1620) seurauksena Zierotin joutui jättämään kaupungin, mitä seurasi kaupungin välitön merkityksen ja vaurauden hiipuminen.[10][9]
Kaupunki eli pitkään hiljaiseloa, kunnes valon merkkejä antoivat 1800-luvun puolivälin uudet rautatiet. Rautatiet merkitsivät Přeroville suurta sysäystä sen kehitykselle: kaupunkiin virtasi uusia asukkaita ja vaurautta. Vuosisadan loppuun mennessä kaupungista oli kehkeytynyt yksi maansa tärkeimmistä rautatieliikenteen solmukohdista, mikä toi alueelle myös maataloutta sekä raskasta teollisuutta.[10]
Lähteet muokkaa
- ↑ https://www.czso.cz/csu/czso/population-of-municipalities-1-january-2022
- ↑ Population of Municipalities - 1 January 2022 Population of Municipalities - 1 January 2022. Viitattu 26.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Czech Republic: Regions and Major Cities - Population Statistics, Maps, Charts, Weather and Web Information citypopulation.de. Viitattu 26.10.2022.
- ↑ as4u cz s.r.o: O Přerově Město Přerov. Viitattu 26.10.2022. (tšekiksi)
- ↑ as4u cz s.r.o: Through Předmostí Back to the Prehistory - WELCOME! www.prerov.eu. Viitattu 26.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b as4u cz s.r.o: History - WELCOME! www.prerov.eu. Viitattu 26.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Jiří A. Svoboda: The Upper Paleolithic burial area at Předmostí: ritual and taphonomy. Journal of Human Evolution, 1.1.2008, 54. vsk, nro 1, s. 15–33. doi:10.1016/j.jhevol.2007.05.016. ISSN 0047-2484. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ The Land of Venuses-Předmostí www.lands-of-venuses.eu. Viitattu 26.10.2022.
- ↑ a b Historie zámku prerovmuzeum.cz. Viitattu 26.10.2022. (tšekiksi)
- ↑ a b as4u cz s.r.o: Historie města Město Přerov. Viitattu 26.10.2022. (tšekiksi)