Pöytäkaappi
Pöytäkaappi on säilytyskaluste, joka lepää lattialla ja/tai on kiinnitetty seinään ja on yleensä noin 70–90 cm korkea niin, että sen yläpintaa voi käyttää helposti työskentelytasona. Pöytäkaapit ovat yleisiä keittiön kalustuksessa, jossa niitä kutsutaan usein alakaapeiksi ja seinäkaappeja yläkaapeiksi.
Pöytäkaapit keittiössä muokkaa
Keittiön pöytäkaapit ovat perinteisesti joko vetolaatikostoja tai saranoiduin ovin ja kiintein tai korkeudeltaan säädettävin hyllyin varustettuja kaappeja. Hyllyjen tilalla voi saranoidun oven takana olla ritiläkoreja tai muita ulosvedettäviä säilytysosia, tai pöytäkaappi voi olla niin sanottu pata- tai apteekkikaappi, jossa ovilevyyn kiinnitetyt hyllyt liukuvat kiskojen varassa esiin oven mukana. 2000-luvulla ovat nopeasti yleistyneet leveät ja tilavat vetolaatikostot, joihin mahtuvat isommatkin keittoastiat ja ovat helposti käsille saatavissa tarvitsematta kumarrella ja kurkotella kaapin sisään.[1] Laatikostot ovat myös pyörätuolin käyttäjille helpompia.[2]
Pöytäkaappeja valmistetaan myös standardikokoisten kodinkoneiden sijoittamiseksi keittiön työtason alle niin sanotuksi ”integroiduksi keittiöksi”, ovien taakse piiloon.[1] Yleisimmin pöytäkaappeihin sijoitetaan uuni, keittotaso, astianpesukone sekä pieni jääkaappi ja pakastin. Astianpesualtaat ja vesihana sijoitetaan erityisrakenteiseen allaskaappiin, johon usein sijoitetaan myös jäteastiat.[3]
Keittiön kiinteät pöytäkaapit kiinnitetään seinään ja seisovat lattialla sokkelin tai jalkojen varassa. Pöytäkaapit voidaan varustaa korkeudeltaan säädettävin jaloin, jolloin työtaso saadaan halutulle korkeudelle ja vaakasuoraan huolimatta lattian pienistä epätasaisuuksista.[1] Nykyaikaisissa keittiön kiintokalusteissa pöytäkaapit toimitetaan ilman ylätasoa, jolloin työtason materiaali, väri, vahvuus ym. on vapaasti valittavissa, ja työtaso voidaan asentaa yhtenäisenä kappaleena vierekkäin sijoitettujen pöytäkaappirunkojen päälle. Astianpesu- ja valutusaltaat asennetaan joko työtasoon tehtyihin aukkoihin tai, kuten aiemmin Suomessa oli yleistä, erilliseksi allastasoksi eli ”tiskipöydäksi” allaskaapin päälle. Yleisin materiaali altaissa ja allastasoissa on ruostumaton teräspelti; muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi lujitemuovi tai uudet kivi-muovi-komposiittimateriaalit kuten Durat tai Corian.[3]
Pöytäkaapin eräs erityismalli on nurkka- eli kulmakaappi, jonka avulla keittiökalustuksesta voidaan tehdä pohjakuvioltaan L- tai U-muotoinen. Kurkottelutarpeen vähentämiseksi niissä käytetään usein pyöriviä "karuselleja" tai uloskääntyviä hyllyjä.[3][1]
Pöytäkaappien mitoitus vaihtelee hieman valmistajittain ja eri maissa käytössä olevien standardien mukaan. Eurooppalaisissa keittiökalusteissa pöytäkaappien ja kodinkoneiden syvyys on noin 60 cm. Kodinkoneiden yleisin leveys on noin 60 cm, mutta esimerkiksi astianpesukoneita on saatavana myös 45 cm:n levyisinä. Pöytäkaappien sokkeli on noin 10–20 cm korkea ja työtason yläpinnan korkeus seisomatyöhön sopiva 85–90 cm. Pöytäkaappien leveysvaihtoehdot ovat yleensä 10 cm kerrannaisia, esimerkiksi 30, 40, 50, 60 ja 80 cm.[3]
Pöytäkaapit muissa tiloissa muokkaa
Keittiön lisäksi pöytäkaappeja ja muita lattialla seisovia matalia säilytyskalusteita käytetään muissakin asuin- ja työtiloissa. Ruokailutiloissa käytettäviä matalia astiakaappeja, joiden yläpinta voi toimia kattausta ja tarjoilua helpottavana laskutilana, kutsutaan myös nimellä senkki. Lipastot ovat yleisiä makuuhuoneissa, vaatehuoneissa ja muissa vaatesäilytystiloissa. Työpöytien alla käytetään joko kiinteitä tai irrallisia laatikostoja toimistotarvikkeiden ym. työvälineiden säilyttämiseksi. Lattialla seisovan kirjahyllyn alaosa on usein syvyydeltään muita hyllyjä isompi kaappi tai laatikosto, jonka yläpinta toimii pöytätason kaltaisena laskutilana. Eräänlainen pöytäkaappi on myös television ja äänentoistolaitteiden alla käytettävä tv-taso tai -pöytä, jonka sisällä voi säilyttää muita viihde-elektroniikan laitteita sekä ääni- ja kuvalevyjä.
Kylpyhuoneissa, kodinhoitohuoneissa ja muissa kosteissa tiloissa pöytäkaappien kaltaisia kalusteita ovat pesualtaan alla ja ympärillä olevat alakaapit, jotka lattian kosteuden ja kallistuksen takia usein kiinnitetään seinään irti lattiasta. Jos kylpyhuoneen pöytäkaapit ovat lattialla seisovia, niiden alaosa varustetaan yleensä umpinaisen sokkelin sijasta korkeudeltaan säädettävillä ja kosteutta kestävillä, metallista tai muovista valmistetuilla jaloilla.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Perälä, Rae: Remontoi asuntosi: joka kodin remonttiopas omakotitalosta kerrostaloon, s. 74–75. Helsinki: Alfamer, 2006. ISBN 9789524720557.
- ↑ Könkkölä Maija, Esteetön asuinrakennus, Invalidiliitto, RT-Print Oy, Pieksämäki 2003, s. 110, ks. Liisa Färm: Rakennussuunnittelun esteettömyyden kehittäminen, s. 37. opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.10.2013).
- ↑ a b c d Rase, Ludwig: Keittiösuunnittelu, s. 34–35. Helsinki: Siemens Oy, 1988 (alkuteos Küchenplanung 1983).