Pörhösuomuhelokka

helttasienilaji

Pörhösuomuhelokka (Pholiota squarrosa, aikaisemmin "pörhösuomuinen kantosieni"[2]) on pörhösuomuinen helokkalaji. Se on väriltään ruskeankellertävä, ja muistuttaa kannoilla kasvavaa mesisientä. Pörhösuomuhelokan lakki on aluksi pallomainen ja myöhemmin laakeneva. Sen pinnalla on selvästi erottuvia suomuja. Leveydeltään lakki on 5–10 senttimetriä. Pörhösuomuhelokan heltat ovat tiheät ja aluksi keltaiset, mutta muuttuvat myöhemmin ruskeiksi. Itiöt ovat ruskeita.[3] Sienen malto on kellanvalkoista ja haju on retikkamainen. Pörhösuomuhelokka ei ole ruokasieni, ja se on varsinkin vanhana[4] maultaan pahanmakuinen. Sitä on joskus epäilty lievästi myrkylliseksilähde?. Pörhösuomuheokkaa tavataan Etelä-Suomessa yleisenä. Pohjoisempana se on harvinaisempi. Pörhösuomuhelokka kasvaa tuppaina usein koivujen tai muiden lehtipuiden rungolla tai tyvellä.[5][6] Sen kasvuaika on elokuusta lokakuuhun.[7]

Pörhösuomuhelokka
Pholiota.squarrosa.-.lindsey.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Strophariaceae
Suku: Helokat Pholiota
Laji: squarrosa
Kaksiosainen nimi

Pholiota squarrosa
(Vahl) P. Kumm.[1]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Pörhösuomuhelokka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pörhösuomuhelokka Commonsissa

Pörhösuomuhelokan lähilajit tulihelokka (P. flammans) ja mesihelokka (P. limonella) erottaa pörhösuomuhelokasta niiden kirkkaamman värin avulla. Aarnihelokan (P. squarrosoides) ja pörhösuomuhelokan voi erottaa siitä, että pörhösuomuhelokan itiöt ovat aarnihelokan itiöitä suurempia. Aarnihelokka on myös pörhösuomuhelokkaa huomattavasti harvinaisempi.[7][8][5]

Pörhösuomuhelokkaa on käytetty tekstiilien värjäyksessä[5] vihreän värin saamiseen.[9]

LähteetMuokkaa

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 20.10.2020.
  2. Tuomikoski, Risto: Sienet värikuvina, s. 161. 2. painos. WSOY, 1971.
  3. Mesisienet Evira. Arkistoitu 7.10.2012.
  4. Tuomikoski, Risto: Sienet värikuvina, s. 161. laji 134. WSOY, 1971.
  5. a b c Korhonen, Jarkko & Penkkimäki, Pirjo: Suuri suomalainen sienikirja, s. 160. Readme.fi, 2018. ISBN 978-952-321-727-0.
  6. Phillips, Roger: WSOY Suuri Sienikirja, s. 144. suomeksi toim. Lasse Kosonen. WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3.
  7. a b Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Pörhösuomuhelokka pinkka.helsinki.fi. Viitattu 20.10.2020.
  8. Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 249. Kasvimuseo, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
  9. Vihreä coloria.net. Viitattu 19.10.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa