Helsingin seudun joukkoliikenne
Helsingin seudun joukkoliikenne on Helsingin seudulla tapahtuvaa bussi-, raitiovaunu-, metro-, lähijuna- ja lauttaliikennettä. Helsingin sisäisestä liikenteestä huolehti vuoden 2009 loppuun saakka Helsingin kaupungin liikennelaitos eli HKL, kuntarajat ylittävästä sekä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan sisäisestä liikenteestä YTV, joka lakkautettiin 31. joulukuuta 2009.
Vuoden 2010 alussa aloitti toimintansa Helsingin seudun liikenne- eli HSL-kuntayhtymä, joka perustuu joukkoliikennelakiin.[1] Kuntayhtymään siirtyivät sekä HKL:n että YTV:n liikenteen suunnittelutoiminnot. HSL:een kuului sen toiminnan alkuvaiheessa kuusi kuntaa: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi. HSL vastasi toimintansa alkuvaiheessa noin 1,1 miljoonaan asukkaan joukkoliikenteen järjestämisestä. Muut Helsingin seudun kahdeksan kuntaa voivat liittyä myöhemmin HSL:n jäseneksi. Sipoo liittyi jäseneksi 1. tammikuuta 2013 sekä Siuntio ja Tuusula 1. tammikuuta 2018.
Bussiliikenne muokkaa
- Pääartikkeli: Helsingin seudun linja-autoliikenne
.jpg)
Helsingin sisäiset linjat toimivat usein liityntälinjoina metroon ja lähijuniin. Bussit liikennöivät myös keskustasta sellaisiin lähiöihin, joihin ei ole metro- tai junayhteyttä. Lähiliikenteen keskus keskustassa sijaitsee päärautatieaseman ympäristössä. Useimpia linjoja ajetaan 5.30 ja 23.45 välisenä aikana, suosituimmilla linjoilla ajetaan 1.30 asti. Yölinjoja ajetaan yleisesti vain 23.45 ja 1.30 välisenä aikana, ja nämä linjat ajavat yleisesti suoraan paikkoihin, joihin on yleensä ollut vain liityntälinja (metron tai lähijunan liikenteen ulkopuolella).
Myös Espoossa ja Vantaalla on joukko kunnan sisäisiä linjoja. Niistä useimmilla on päätepysäkki jollakin lähiliikenteen rautatieasemalla, jolloin ne toimivat liityntälinjoina. Espoon sisäisiksi linjoiksi luetaan myös Kauniaisten kautta kulkevat linjat. Lisäksi HSL-alueeseen kuuluvalla Keravalla on kaksi sisäistä linjaa, jotka kulkevat kaupungin rautatieaseman kautta.
Seutulinjat ovat linjoja, jotka ylittävät kuntarajoja. Näiden samoin kuin myös Espoon ja Vantaan sisäisten linjojen reiteistä ja aikatauluista päätti vuoden 2009 loppuun asti YTV, minkä jälkeen sen tehtävät siirtyivät HSL-kuntayhtymälle. Sopimusten perusteella liikennettä hoitavat lukuiset yksityiset yhtiöt.
Suurin osa seutulinjoista liikennöi Helsingin keskustasta eri puolille Espoota ja Vantaata. Linja-autot Helsingistä Vantaan itäosiin lähtevät yleisesti Rautatientorilta tai Hakaniemestä, Vantaan länsiosiin sekä Espoon keski- ja pohjoisosiin taas Elielinaukiolta. Länsiväylää pitkin kulkevat bussit Espoon eteläosiin lähtevät omasta terminaalistaan Kampin keskuksesta. Lisäksi on joukko seudullisia poikittaislinjoja, kuten runkolinja 560 (Rastila-Myyrmäki). Myös Helsinki-Vantaan lentoasemalta on suoria bussiyhteyksiä eri puolille pääkaupunkiseutua.
Raitioliikenne muokkaa
- Pääartikkeli: Helsingin raitioliikenne
- Katso myös: Helsingin raitiolinjat
Helsingin seutu on Tampereen lisäksi toinen Suomen alueista, jossa on raitioliikennettä. Nykyiset kantakaupungin raitiolinjat on numeroitu 1–10. Raitioliikenne muodostaa metron kanssa kantakaupungin liikenteen selkärangan ja on pääasiallinen liikkumistapa kantakaupungin sisällä. Raitioliikenteen liikennöinnistä vastaa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.
Viimeisimpiä laajennuksia kantakaupungissa ovat olleet muun muassa raitiolinja 8:n päätepysäkin siirtyminen Salmisaaresta Saukonpaateen ja linja 9:n jatkaminen Länsiterminaali 2:lle. Keväällä 2021 linja 6 jatkettiin Telakkakatua pitkin Hernesaareen, ja syksyllä 2022 linja 9 jatkettiin Ilmalantorille Länsi-Pasilaan.
Rakenteilla ovat muun muassa Kalasatama–Pasila-raitiotie ja Kruunusillat-raitiotie.
Raide-Jokeri (Linja 15) muokkaa
- Pääartikkeli: Raide-Jokeri
Raide-Jokeri on Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välillä kulkeva pikaraitiotie, joka korvasi aikaisemman runkolinja 550:en. Toisin kuin muut raitiovaunulinjat Helsingissä, se liikennöi kokonaan kantakaupungin ulkopuolella (osittain Espoossa), eikä se ole yhteydessä muuhun raitiovaunuverkostoon. Raide-Jokeri rakennettiin parantamaan poikittaisyhteyksiä esikaupunkialueilla ja vastaamaan kasvaviin matkustajamääriin linjalla 550. Linjan 15 liikennöinnistä vastaa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.
Metroliikenne muokkaa
_Tapiolaan_Vesalassa_03.jpg)
- Pääartikkeli: Helsingin metroSuomen ensimmäinen ja ainoa metrojärjestelmä avattiin Helsingissä vuonna 1982 välillä Rautatientori–Itäkeskus. Sen jälkeen linja on jatkunut länteen Espoon Kivenlahteen sekä itään Mellunmäkeen ja Vuosaareen. 30 asemaa kattava linja palvelee erityisesti Itä-Helsingistä ja Etelä-Espoosta kantakaupunkiin kulkevia. Metron liikennöinnistä vastaa HKL:n tytärliikelaitos HKL-Metroliikenne.
Aivan uuden metrolinjan on suunniteltu alkavan Kampista ja jatkuvan sieltä pohjoiseen Pasilan kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Viikkiin.
Lähijunaliikenne muokkaa
- Pääartikkeli: Helsingin seudun lähijunaliikenne
Lähijunat on VR:n liikennöimää ja HSL-yhteistyöhön kuuluvaa junaliikennettä. Linjat on merkitty kirjaimin, ja niistä jokainen lähtee Helsingin päärautatieasemalta kulkien Pasilan rautatieaseman läpi ja jatkaen joko ranta-, pää-, Vantaankosken- tai Lahden radoille. Vantaankosken- ja pääradan yhdistävä Kehärata otettiin käyttöön 1. heinäkuuta 2015, jolloin junat alkoivat kulkea Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Lauttaliikenne muokkaa
Suomenlinnan saari on yhdistetty Kauppatoriin ympärivuotisesti liikennöitävällä Suomenlinnan lauttalinjalla. Liikennettä hoitaa Suomenlinnan Liikenne Oy, ja liikenteessä käytetään M/S Suomenlinna II -alusta.
Meritullintorin ja Laajasalon välillä kulkee Kruunuvuorenrannan lautta, jonka on tarkoitus liikennöidä Kruunusillat-raitiotien valmistumiseen asti.
Kustannukset muokkaa
Matkustajakilometrin kustannus on metrolla 0,06 euroa, junalla 0,12 euroa, bussilla 0,35 euroa ja raitiovaunulla 0,38 euroa (HSL 2018). Kustannukset ajoneuvon liikkumaa kilometriä kohden ovat vastaavasti 6,90, 7,70, 3,40 ja 8,70 euroa, mutta metroissa ja junissa on paljon enemmän matkustajia ajoneuvoa kohden.[2]
Lippujen hinnat kattavat vain puolet HSL:n toimintamenoista, toinen puoli on lähinnä kuntien ja valtion tukia.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_146_2009_p.shtml
- ↑ HSL:n vyöhykeuudistus raivostutti raitiovaunun käyttäjät – Nurina kertoo tottumisesta vuosikymmenten hemmotteluun Helsingin Sanomat. 16.3.2019.
- ↑ HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2018-2020: runkolinjoja, digitaalisia palveluja ja junaliikenteen kilpailutusta STT Info. 24.10.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin seudun joukkoliikenne Wikimedia Commonsissa
- Helsingin seudun liikenne (Arkistoitu – Internet Archive)
| Raskas raideliikenne |
Helsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) • Helsingin metro (linjat: M1, M2) |
|---|---|
| Kevyt raideliikenne |
Helsingin raitioliikenne (linjat) • Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat: 15) |
| Lauttaliikenne | |
| Linja-autoliikenne Runkolinjat |
Helsingin seudun linja-autoliikenne |
| Liikenteen tilaaja | |
| Liikennöitsijät |
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne • Helsingin kaupungin liikennelaitos • VR • Nobina • Pohjolan Liikenne • Helsingin Bussiliikenne • Savonlinja • Tammelundin Liikenne • Åbergin Linja • Korsisaari • Reissu Ruoti • Tilausliikenne Nikkanen |
| Hankkeet |
Espoon pikaraitiotiet • Kalasatama–Pasila-raitiotie • Kruunusillat • Tiederatikka • Tuusulanväylän pikaraitiotie • Vantaan pikaraitiotie • Vihdintien pikaraitiotie • Viikin–Malmin pikaraitiotie • Espoon kaupunkirata • Pisararata • Itämetro |