Otto Abraham Boije

Hakusana ”Otto Boije” ohjaa tänne. Otto Ernst Boije oli Savon ja Karjalan läänin maaherra.

Otto Abraham Boije af Gennäs (7. maaliskuuta 179730. lokakuuta 1865 Turku)[1] oli suomalainen vapaaherra, eversti ja Mikkelin läänin kuvernööri vuosina 1840–1847.

Boije kuului suomalaisen Boije af Gennäsin aatelissuvun vapaaherralliseen haaraan. Hänen isänsä, kapteeni Bengt Axel Boije oli saanut vapaaherran arvon setänsä Hans Henrik Boijen adoptoitua tämän. Boije aloitti upseerinuransa Suomen topografikunnan aliluutnanttina vuonna 1812 ja sai kaksi vuotta myöhemmin luutnantin arvon. Vuonna 1818 hän siirtyi kapteenina Suomen kadettikouluun ja vuonna 1823 everstiluutnanttina Viipurin jalkaväkirykmenttiin, jonka komentaja hänestä tuli 1831. Boije sai vuonna 1834 everstin arvon ja siirtyi seuraavana vuonna Venäjän jalkaväkeen, josta hän erosi vuonna 1838. Hänet nimitettiin marraskuussa 1840 Mikkelin läänin kuvernööriksi, missä tehtävässä hän jatkoi marraskuuhun 1847.[1]

Boijen tullessa kuvernööriksi läänin pääkaupunki Mikkeli oli vastikään perustettu. Lääninhallituksen talo valmistui hänen kuvernöörikautenaan, ja hän perusti omilla varoillaan taloa ympäröivään kortteliin puiston.[2] Boije tiettävästi suunnitteli vuonna 1842 käyttöön otetun Mikkelin ensimmäisen vaakunan.[3]

Boijen puolisona oli vuodesta 1827 viipurilaisen kauppiaan tytär Amalia Jaenisch. Heillä ei ollut lapsia. Boije omisti Linnunpään kartanon Piikkiössä vuosina 1849–1862.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, A–G, s. 124. Helsinki 1954.
  2. Mikkelin virastokortteli: rakennushitoriaselvitys, s. 7 Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen/Senaatti-kiinteistöt 2011. Viitattu 22.1.2020.
  3. Mikkelin historia Mikkelin kaupunki. Viitattu 22.1.2020.