Oskar Boije
Oskar Arvid Boije (11. lokakuuta 1868 Vaasa – 1. tammikuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja professori.[1][2]
Suku ja koulutus muokkaa
Oskar Boijen vanhemmat olivat työnjohtaja Johan Boije ja Lovisa Nygård. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1888 Vaasan ruotsalaisesta lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1892, lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1896 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1897. Boije teki opintomatkoja Berliiniin vuonna 1891, Saksaan vuonna 1899, Berliiniin ja Wieniin vuonna 1906 sekä Ruotsiin, Saksaan ja Itävaltaan vuosina 1913 ja 1914.[1][2]
Boije oli professori Otto Engströmin sairaalan alilääkärinä vuosina 1897–1906 ja Helsingin yliopiston gynekologian dosenttina vuosina 1901–1928.
Boijen sairaala 1904-1979 muokkaa
Boije perusti yhdessä lääkäri Walter Parviaisen kanssa vuonna 1904 Boijen sairaalana tunnetun Prof. O. A. Boijen synnytyslaitoksen ja gynekologisen sairaalan Helsinkiin Elisabetinkatu 16:een.[3] Vuonna 1911 sairaala muutti Bulevardi 22 ja Fredrikinkatu 37 kulmaan[4] ja samana vuonna Boijesta tuli sairaalan ainoa omistaja Parviaisen luovuttua osuudestaan.[3]
Sairaalalla, joka erikoistui naistentauteihin ja synnytyksiin, oli vuonna 1929 kahdeksan gynekologian paikkaa ja kaksikymmentäviisi synnytyspaikkaa. Vuonna 1954 gynekologian paikkojen määrä oli noussut viiteentoista ja synnytyspaikkojen määrä kolmeenkymmeneenneljään. Näistä kolmestakymmenestäneljästä synnytyspaikasta Helsingin kaupunki maksoi taloudellista tukea kahdeksastatoista yleisellä synnytysosastolla olevasta paikaista. Loput kuusitoista paikkaa olivat yksityisten käytössä.[3]
Boije johti sairaalaa kuolemaansa vuoteen 1941 saakka ja sen jälkeen sairaalan johtajaksi tuli lääkäri Julius Meyer. Boijen sairaalan synnytysosasto lakkautettiin vuonna 1960.[1] [5][2] Vuosina 1960-1962 sairaalassa hoidettiin huomattavan paljon keskenmenoja, yli kaksinkertainen määrä verrattuna Kätilöopiston sairaalaan ja Naistenklinikkaan.[6] Vuosina 1966-1979 sairaalassa toimi naistentautien poliklinikka ja sairaalan toiminta päättyi vuonna 1979. Boije sai professorin arvon vuonna 1920.[1][2][5]
Avioliitot muokkaa
Oskar Boije oli naimisissa vuosina 1901–1908 ylioppilas Elsa Österholmin (k. 1908) kanssa, vuosina 1911–1927 lääketieteen lisensiaatti Naema Aurora Ericsonin kanssa ja vuodesta 1927 lähtien Ingrid Öberg-Silanderin kanssa.[1][7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Oskar Arvid Boije
- ↑ a b c d Aikalaiskirja 1934
- ↑ a b c Boijen sairaala, Oy Boijes sjukhus Ab. Rajavuodet 1904–1979. TERVEYDENHOITO; SAIRAANHOITO Helsingin kaupunginarkisto
- ↑ Wilkman, W. W.: Tri O. A. Boijen gynekologinen sairaala ja synnytyslaitos. Bulevardi 22 - Fredrikinkatu 37.. Helsingin kaupunginmuseo, 1932. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.1.2024).
- ↑ a b Milloin toimi Helsingissä Boijen sairaala ja mikä on sen historia?, Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi palvelu 12.05.2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO I: 45-47. TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO. JÄLKIMMÄINEN OSA. TILATOLLINEN KATSAUS. 1960-1962. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA. s. 76
- ↑ Arno Forsius : Naëma Boije (1871–1936) – lasten- ja naistentautien kaupunginlääkäri Helsingissä (Arkistoitu – Internet Archive)