Osasto Roininen

Osasto Roininen oli Kemijärven Joutsijärven, Sallan Märkäjärven ja Kuolajärven suunnalla talvisodassa majuri Vilho Roinisen komennossa taistellut sotilasosasto

Osasto Roininen oli Kemijärven Joutsijärven, Sallan Märkäjärven ja Kuolajärven suunnalla talvisodassa majuri Vilho Roinisen komennossa taistellut sotilasosasto. Se muodostettiin 5. joulukuuta liittämällä yhteen majuri Roinisen ErP 17 ja avuksi tullut ErP 25. 12. joulukuuta osastolle alistettiin vielä ErP 26.[1].

Osasto torjui neuvostoliittolaisen divisioonan, ja kykeni vastahyökkäämään 14. tammikuuta 1940 mennessä Vuosamonselästä Märkäjärvelle, mihin rintama vakiintuu. Myöhemmin rintamavastuun alueesta otti Svenska Frivilligkåren.

122. divisioonan hyökkäysvaiheMuokkaa

Neuvostoliiton 122. divisioonan ja 88. divisioonan tehtävää oli vallata kahdessa viikossa Rovaniemi, ja jatkaa edelleen Tornioon, katkaistakseen suomalaisten maayhteyden Ruotsiin. 122. divisioona ylitti Suomen rajan 30.11. 1939 Sallan Hanhivaarassa kello 12:15.

122. divisioona hyökkäsi 7.12. Sallan Kuolajärvellä. Suomalainen pataljoona hävisi taistelun, ja vetäytyi Sallan silloiseen kirkonkylään. 8. joulukuuta neuvostojoukot tunkeutuivat kirkonkylään ja saivat sen kokonaan vallattua seuraavana päivänä. Suomalaisten puolustus murtui Märkäjärvellä 12.12.,ja puolustavat joukot vetäytyivät noin kymmenen kilometriä Salmivaaraan.

Osasto Roinisen torjuntavaihe ja eteneminenMuokkaa

 
Osasto Roininen ja Svenska Frivilligkåren Sallassa.

18.12. suomalaiset torjuvat Joutsijärvellä 122. divisioonan päähyökkäyksen. 18.12. neuvostoliittolaisrykmentin selustaan päässyt jalkaväkirykmentti 40:n ensimmäinen pataljoona tuhoaa Pelkosenniemen taistelussa neuvostorykmentin huoltokeskuksen ja kenttätykistöpatteriston tuliasemat. Sodankylää ja Kemijärveä vastaan suuntautunut uhka saatiin näin torjutuksi. 19.12. osasto Roininen lähtee vastahyökkäykseen Joutsijärven eteläpuolelta, venäläisdivisioonan sivustalta, saavuttaen menestystä. Seuraavana päivänä yksi neuvostoliittolaispataljoona tunkeutuu Mäntyvaarassa suomalaisselustaan, mutta tuhoutuu taisteluissa.

20.12. 122. divisioonan pataljoona yllättää reserviin siirretyn Erillinen Pataljoona 17:n kaksi komppaniaa. Syntyy nelituntinen Mäntyvaaran taistelu, missä suomalaiset menettävät 17 kaatunutta ja neuvostoliittolainen pataljoona 300 kaatunutta. Neuvostoliittolaiset vetäytyvät.

Suomalaisten sissitoiminta ja ankaran sää aiheuttaa vaikeuksia huollolle, ja 10.1. 1940 122. divisioona aloittaa vetäytymisensä Märkäjärvelle.

12.1. ruotsalainen vapaaehtoinen laivueen vahvuinen lentorykmentti 19 aloittaa suomalaisten taistelun tukemisen Sallassa, hyökkäämällä Märkäjärvellä. Kolme neuvostoliittolaista Polikarpov I-15 -hävittäjää tuhoutuu maassa, yksi ilmassa. Kaksi neljästä Suomeen lähetetystä ruotsalaisesta Hawker Hart I -hävittäjäpommittajasta törmää toisiinsa ilmassa ja tuhoutuu. 14.1. mennessä 122. divisioona on vetäytynyt Vuosamonselästä Märkäjärvelle. 18.1. neljä suomalaispataljoonaa hyökkää Märkäjärvelle, mutta ei onnistu murtamaan 122. divisioonan puolustusta. Seuraavana päivänä suomalaiset ryhmittäytyvät puolustukseen.

Taistelut saavat asemasotaluonnetta, koska suomalaiset eivät ole riittävän voimakkaita jatkaakseen hyökkäystään. Partiointi ja sissitoiminta jatkuvat.

Svenska Frivilligkåren liitetään Suomen armeijaan 20. helmikuuta 1940. 28. helmikuuta Svenska Frivilligkåren ottaa rintamavastuun Märkäjärvellä.

Osasto Roinisen organisaatioMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Suomi sodassa s.100