Osallistuva budjetointi
Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon prosessi. Taustalla on ajatus osallistuvasta demokratiasta, jossa tavalliset ihmiset päättävät, miten kunnan tai valtion käytössä olevia julkisia varoja jaetaan ja käytetään. Osallistuva budjetointi antaa ihmisille mahdollisuuden määritellä, keskustella ja priorisoida julkisia kulutuskohteita. Samalla se antaa ihmisille valtaa tehdä todellisia päätöksiä ja päättää, kuinka rahaa käytetään.
Ensimmäistä kertaa osallistuvaa budjetointia, jossa asukkailla oli suoraa budjettivaltaa, käytettiin Porto Alegren kaupungissa Brasiliassa vuonna 1989. Sen jälkeen osallistuvan budjetoinnin menetelmiä on käytetty ja edelleen kehitetty sadoissa kaupungeissa muun muassa Venezuelassa, Kanadassa, Espanjassa, Ranskassa, Chilessä ja Isossa-Britanniassa.[1]
Osallistuva budjetointi Suomessa muokkaa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Mitä Helsingin kokeilulle tapahtui? |
Keväällä 2012 Sitra kokeili osallistuvan budjetoinnin menetelmiä demokratiahankkeiden kiihdyttämiseen tarkoitetun rahoituksen jakamisessa.[2] Kokeilun jatkona Helsingin kaupunginkirjasto järjesti loppuvuonna 2012 kolmen työpajan sarjan, jossa kirjaston asiakkaat pääsivät päättämään 100 000 euron kohdentamisesta tulevan keskustakirjaston toiminnan suunnittelua ennakoivista pilottihankkeista.
Helsingin kaupunki laati keväällä 2012 selvitystä osallistuvan budjetoinnin toteutusmahdollisuuksista Helsingissä. Selvityksen pohjalta valmisteltiin esitys osallistuvan budjetoinnin kokeilusta.[3] Esityksen perusteella Helsingin Nuorisoasiankeskus Ruuti on toteuttanut Osallistuvan budjetoinnin hankkeen vuonna 2013. Myös Tampereen Tesomassa on kokeiltu osallistavaa budjetointia.
Osallistuva budjetointi maailmalla muokkaa
Yksi suurimmista osallistuvan budjetoinnin projekteista toteutettiin New Yorkissa lokakuun 2011 ja huhtikuun 2012 aikana. Noin 6000 ihmistä osallistui äänestykseen yhteisöllisesti tuotetuista alueiden kehittämisehdotuksista.