Orsini on italialainen aatelissuku. Orsinit kuuluivat Rooman vanhimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin sukuihin. Sukuun kuuluu lukuisia kardinaaleja ja kolme paavia: Celestinus III, Nikolaus III ja Benedictus XIII.[1]

Orsini
Orsini-suvun alkuperäinen vaakuna.
Orsini-suvun alkuperäinen vaakuna.
Kotipaikka Rooma
Aktiivisena 1100-luvulta
Ala hallitsijoina, paaveina
Perustaja Ursus de Paro
Jäseniä Celestinus III
Nikolaus III
Benedictus XIII
Matteo Orsini
Napoleone Orsini
Clarice Orsini

Rooman vanhat suvut kertoivat mielellään tarinoita myyttisestä alkuperästään. Yhden tarinan mukaan eräällä flanderilaisella leskellä oli poika, jota imetti kesytetty karhu. Tämä poika, Orso, saapui Roomaan noin vuonna 425, ja hän sai maata Umbriasta. Tarinan mukaan suku olisi saanut nimensä tämän Orson mukaan.[2] Suvun alkuperä voidaan joka tapauksessa jäljittää aina Ursus de Paroon ja vuoteen 998 saakka. Orsinit nousivat merkittävään asemaan ensi kerran 1100-luvun lopussa, kun Giacinto Orsinista tuli paavinvaalin jälkeen paavi Celestinus III. Celestinuksen anteliaat lahjat veljenpojilleen loivat pohjan Orsinien huomattavalle maaomaisuudelle.[1]

Seuraavien 100 vuoden aikana uskollisuus paaville kehittyi Orsinin suvussa vankaksi ja myös kannattavaksi perinteeksi. Orsinit nousivat paavinvaltaa tukevien guelfien johtoon ja vastustivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisaria tukevia ghibelliinejä ja Colonnan sukua. Orsinin ja Colonnan mahtisukujen raivokas valtataistelu leimasikin Rooman ja sen lähialueiden politiikkaa vuosisatojen ajan.[1]

Vuonna 1241 Rooman senaattori Matteo Orsini esti kaupunkia joutumasta Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Fredrik II:n ja Colonnan suvun käsiin. Orsinit saivat 1200-luvun loppuun mennessä yhä enemmän valtaa kirkon politiikassa ja hallinnossa. Neljä Orsinin suvun jäsentä nousi kardinaaleiksi, ja yhdestä heistä, Giovanni Gaetano Orsinista, tuli paavi Nikolaus III vuonna 1277. Orsinien guelfi-yhteydet toivat heille lisäksi maita ja arvonimiä Napolin Angevinin kuningaskunnasta. Orsinit tukivat 1200-luvun lopussa paavi Bonifatius VIII:tta, kun tämä hyökkäsi Colonnan sukua vastaan. Kaikki suvun jäsenet eivät kuitenkaan kannattaneet Bonifatiusta. Kardinaali Napoleone Orsini tuki, osin perhesyistä, Colonnan sukua ja Ranskaa. Hän kannatti myös Klemens V:n valintaa paaviksi vuonna 1305.[1]

Orsinit säilyttivät siitä eteenpäin hallitsevan asemansa Rooman ylimystön piirissä. Ainoastaan Borgioiden valtakausi 1400–1500-luvulla muodosti poikkeuksen. Silloin Orsinit häädettiin linnoistaan ja kolme suvun jäsentä teloitettiin. Tätä jaksoa lukuun ottamatta Orsinit toimivat jatkuvasti johtavissa asemissa niin armeijassa, valtionhallinnossa kuin kirkossa. Vuonna 1629 Orsineista tuli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ruhtinaita, ja 1718 heistä tuli ruhtinassuku myös Roomassa. Vuonna 1724 Pietro Francesco Orsinista tuli paavi Benedictus XIII.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Britannica, The Editors of Encyclopaedia: Orsini Family Encyclopedia Britannica. Viitattu 19.6.2021. (englanniksi)
  2. Orsini Encyclopedia.com. Viitattu 19.6.2021. (englanniksi)