Oriveden kaivos
Oriveden kaivos on kultakaivos, joka sijaitsee Oriveden kunnassa. Se tunnetaan myös nimellä Kutemajärven kaivos.
Kaivos on maanalainen ja siitä on louhittu yli 500 000 unssia (yli 15 tonnia) kultaa. Outokumpu Oy aloitti kaivoksen louhinnan vuonna 1994 ja toiminta jatkui yhtäjaksoisesti vuoteen 2003 asti. Outokummun luopuessa kaivostoiminnasta sen hallussa olleet kultaesiintymät siirtyivät Polar Mining Oy:lle, jonka omistaa australialainen Dragon Mining. Polar Mining avasi kaivoksen uudelleen vuonna 2007.
Geologisesti Oriveden kaivos kuuluu Tampereen liuskejaksoon. Malmi esiintyy piippumaisina muodostumina intermediäärisessä vulkaanisessa kivessä. Malmipiippuja tunnetaan alueelta viisi kappaletta. Ensimmäiseksi louhittiin Kuteman malmiota, jonka ehdyttyä siirryttiin hyödyntämään Sarvisuon malmia. Oriveden kaivoksen malmi kuljetetaan rikastettavaksi 80 km päähän Sastamalan rikastamolle.
Suomen Kuvalehti sai haltuunsa kuvia kultakaivoksen laittomalta kaatopaikalta. Pirkanmaan ely-keskus teki tarkastuskäynnin Oriveden kultakaivokselle 1. lokakuuta 2018. Viranomaiset havaitsivat tarkastuksessa kaivoksen sivukäytävässä jätteitä, joita ei ole käsitelty asianmukaisesti. Ely-keskuksen mukaan kaivosyhtiön toiminta on ollut ympäristölupapäätöksen vastaista. Kaivoksella sijaitseva salainen kaatopaikka tuli viranomaisten tietoon Suomen Kuvalehden uutisesta. Kaivokseen on SK:n tietojen mukaan dumpattu lähes 20 vuoden ajan jätteitä 66–85 metrin syvyyteen.[1]
Ympäristöhaitat muokkaa
Kaivoksen kuivatusvesien suuret alumiini-, typpi- ja sulfaattipitoisuudet ovat näkyneet selvästi kohonneina haitta-aineiden määrinä Ala-Jalkajärvessä ja Peräjärvessä. Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastajan mukaan alumiini haitannee kalojen lisääntymistä, korkea sulfaattipitoisuus taas tekee vedestä hapanta ja heikentää happioloja.[2]
Vuonna 2012 kaivoksen alapuolisessa Ala-Jalkajärvessä ei elänyt kaloja eikä rapuja, ja Peräjärvessä kalojen lisääntyminen todettiin heikentyneeksi.[3] Syksyllä 2013 Ala-Jalkajärven pohjakerrostuman pintaosissa havaittiin selkeästi kohollaan olevia uraanipitoisuuksia, jotka johtunevat 2000-luvun alun toiminnasta.[4] Joulukuussa 2015 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) hylkäsi ympäristölupahakemuksen kaivostoiminnan jatkamisesta. Ympäristöluvan peruminen merkitsisi käytännössä kaivoksen sulkemista. Dragon Mining pystyy kuitenkin jatkamaan toimintaansa toistaiseksi päätöksestä tekemänsä valituksen käsittelyaikana. Toimitusjohtaja Brett Smithin mukaan kaivoksen aiheuttamat ympäristöongelmat periytyvät luultavasti aiemman toimijan ajoilta.[5] Tuotantojohtaja Heimo Pöyry on myöntänyt, että vesienkäsittelyä on parannettava.[2] AVI:n mukaan kaivos on pilannut vesistöt erityisesti Ala-Jalkajärvessä ja Peräjärvessä, ja toiminnan jatkuessa nykyisellään vaikutusta olisi jossain määrin myös Näsijärven Paarlahdella.[5]
Lähteet muokkaa
- Dragon Mining: Orivesi Gold Mine (englanniksi)
- GTK: Kutemajärvi (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Mikko Niemelä, Salainen kaatopaikka löytyi, Suomen Kuvalehti 26.9.2018
- ↑ a b Heli Saavalainen: Oriveden kaivos pilaa lähivesiä (digilehden tilaajille) hs.fi. Arkistoitu . Viitattu 1.8.2016.
- ↑ Lohikäärme piilotteli luolassaan vuosia Tampereen luonto 1/2012. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys. [vanhentunut linkki]
- ↑ Oriveden kultakaivoksen uraaniselvitys on valmistunut www.ely-keskus.fi. 2014. Pirkanmaan ely-keskus. Viitattu 1.8.2016.
- ↑ a b Dragon Mining aikoo valittaa Avin päätöksestä Oriveden Sanomat. 10.12.2015. Arkistoitu 27.8.2016. Viitattu 1.8.2016.