Oravaisten ruukki sijaitsi Vöyrissä Kimojoen varrella noin kahden kilometrin päässä Pohjanlahden rannasta. Ruukin masuuni oli toiminnassa vuosina 1703–1866.[1]

Oravaisten masuuni rakennettiin sen jälkeen kun sen emäruukkina toiminut Kimon ruukki sai perustamisprivilegion 1703. Masuunin käyttämä rautamalmi tuli meritse Utöstä, Pohjanmeren eteläsaaristosta ja Ruotsista Herrängin kaivokselta Roslagenissa. Valmistunut takkirauta kuljetettiin sitten Kimojokea ylös Kimon ruukille jossa se taottiin kankiraudaksi. Oravaisten masuuni ja Fiskarsin masuuni olivat 1700-luvun lopulla Suomen suurimmat takkiraudan tuottajat. [1]

Vuonna 1818 Oravaisten ruukin omistajaksi tuli kapteeni Lars Magnus Björkman joka teki ruukissa merkittäviä uudistuksia. Rautamalmi tuli 1800-luvulla ruukille Suomesta Sillbölen ja Jussarön kaivoksista. Lisäksi käytettiin järvimalmia ja suomalmia. Masuuni ja valimo toimivat vuoteen 1866 saakka. Masuuni purettiin vuosien 1900-1915 vaiheilla. [1]

Ruukkialueelle perustettiin 1885 Evert Holmbergin villakutomo ja -värjäämö nimellä Masugns Yllevefveri och Färgeri. Tämä yritys teki konkurssin jo 1893 mutta Holmberg jatkoi toimintaa uuden yhtiön Oravais-Fabrik Ab nimissä. Tehdas valmisti sarka- ja pukukankaita, saaleja ja huopia sekä karstalankoja. Vuonna 1918 villatehdas ja sen yhteydessä toiminut maatila työllistivät yhdessä noin 300 ihmistä.[2]

Yhtiön nimeksi tuli vuonna 1935 Oravaisten Verkatehdas Oy (Oravais Klädesfabrik Ab). Päätuotteina olivat 1950-luvulla huopa-, sarka- ja diagonaalikankaat, 1960-luvun puolivälissä naistenvaatteissa suosioon nousseet keinokuituiset jersey- ja crimplenekankaat. Vielä vuonna 1975 Oravaisten tehtaalla oli 430 työntekijää mutta tekstiiliteollisuus päättyi Oravaisissa vuoteen 1988 mennessä. [3]

Oravaisten tehtaan tiloja käyttää nykyisin KWH-yhtymään kuuluva hiomatuotevalmistaja Mirka joka on toiminut alueella vuodesta 1977 alkaen. Tehtaan vanhalla asuntoalueella toimii vuonna 1992 avattu työväenasuntomuseo Virgo.[4]

Ruukkialueen nykyinen rakennuskanta on peräisin tekstiilitehtaan kukoistusajalta 1920- ja 1930-luvuilta. Alueella on myös vuonna 1922 rakennettu höyryvoimalaitos. Nämä punatiiliset tehdasrakennukset on rakennettu ruukin masuunin ja konepajan paikalle. Tehdasrakennuksen länsipuolella sijaitsi 1970-luvulle saakka raudanvalmistuksessa syntynyt masuunikuonakasa. [1][3]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Museovirasto kulttuuriympäristön rekisteriportaali : Vöyri, Oravaisten ruukki (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Oravais-Fabrik Ab, teoksessa Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat, s. 104–105. WSOY, 1996. ISBN 978-9510208649.
  3. a b Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta, Museovirasto 2009. Viitattu 4.2.2017.
  4. Uppslagsverket Finland : Oravais fabrik. Viitattu 4.2.2017.