Wikipedia

Kesäolympialaiset 2020

järjestyksessään 29. kesäolympialaiset
(Ohjattu sivulta Olympialaiset 2020)

Vuoden 2020 kesäolympialaiset järjestettiin 23. heinäkuuta – 8. elokuuta 2021 Tokiossa Japanissa.[1] Ne oli tarkoitus järjestää vuonna 2020, mutta koronaviruspandemian vuoksi kisat siirrettiin järjestettäviksi vuoteen 2021. Samasta syystä kisoihin ei myöskään otettu lainkaan katsojia.[2] Kesäolympialaisia ei ole koskaan aiemmin lykätty,[3] mutta sen sijaan ne on peruttu kolmesti maailmansotien takia.[4]

XXXII olympiadin kisat
Isäntäkaupunki Japani Tokio, Japani
Osallistujamaita 206
Osallistujat 11 319 (5 910 miestä, 5 409 naista)
Kisatapahtumat 339 kilpailua 49 lajissa
Avajaiset 23. heinäkuuta 2021
Päättäjäiset 8. elokuuta 2021
Avaaja keisari Naruhito
Urheilijoiden vala Ryōta Yamagata
Kasumi Ishikawa
Tuomareiden vala Masato Katō
Asumi Tsuzaki
Olympiatulen sytyttäjä Naomi Ōsaka
Olympiastadion Japanin kansallisstadion
← 2016 2024 →

Tokio päihitti viimeisessä äänestyksessä Istanbulin äänin 60–36. Kisojen ohjelmaan kuuluu kaikkiaan 33 lajia. Ensimmäistä kertaa mukana olivat kiipeily, karate, lainelautailu ja rullalautailu. Pienen tauon jälkeen olympiaohjelmaan palasivat baseball ja softball. Olympialaiset olivat toiset Japanissa järjestetyt kesäolympialaiset ja kaikkiaan neljännet olympialaiset. Japani isännöi myös vuoden 1964 kesäolympialaisia ja vuosien 1972 ja 1998 talviolympialaisia.

Olympialaisten alkuperäinen ajankohta oli 24. heinäkuuta – 9. elokuuta 2020. Kansainvälinen olympiakomitea ja Japanin pääministeri Shinzō Abe kuitenkin tiedottivat 24. maaliskuuta 2020, että kisat siirretään vuoteen 2021 koronaviruspandemian vuoksi. Kisojen siirtämisestä oli keskustelu julkisuudessa runsaasti jo ennen päätöksen tekemistä.[3] Myös lukuisia muita urheilutapahtumia on peruttu tai siirretty pandemian johdosta. Se, ettei Tokion kisatapahtumiin oteta yleisöä, on Ylen Japaniin erikoistuneen toimittajan Heikki Valkaman mielestä ristiriistaista, sillä samaan aikaan Japanissa järjestetään baseball-otteluita 15 000 katsojalle.[5] Ajankohdan siirrosta huolimatta kisoja nimitettiin virallisesti vuoden 2020 olympiakisoiksi.

Menestynein maa oli Yhdysvallat, joka voitti 113 mitalia, joista 39 kultaisia. Kiina saavutti 38 kultamitalia ja yhteensä 88 mitalia. Isäntämaa Japani oli mitalitaulukon kolmas 58 mitalilla ja 27 kultamitalilla.

Valintaprosessi muokkaa

Kisoja hakevien kaupunkien oli jätettävä hakemuksensa 1. syyskuuta 2011 mennessä. Kisoja hakivat lopulta Tokio, Madrid, Istanbul, Baku, Doha ja Rooma, joka vetäytyi helmikuussa 2012 kilpailusta Italian velkakriisin takia.

KOK:n johtokunta äänesti toukokuussa 2012 viiden hakijan joukosta kolme hakijaa viimeiseen vaiheeseen. Tässä vaiheessa valintaprosessista putosivat Baku ja Doha. Tokio ja Madrid sai yksimielisen kannatuksen ja Istanbulia vastaan äänesti yksi johtokunnan kahdestatoista jäsenestä. Dohan äänet menivät 3/9 ja Bakun 0/12.[6][7]

Viimeisessä vaiheessa Madridia pidettiin ennakkosuosikkina kisaisännäksi, mutta se putosi jo äänestyksen ensimmäisellä kierroksella. Tokio sai eniten ääniä sekä ensimmäisessä että toisessa äänestyksessä Buenos Airesissa 7. syyskuuta 2013 KOK:n yleiskokouksessa järjestetyssä äänestyksessä.[8]

Äänestystulokset
Kaupunki Komitea Karsinta 1. kierros uusinta 2. kierros
Tokio   Japani   42 — 60
Istanbul   Turkki   26 49 36
Madrid   Espanja   26 45 —
Baku   Azerbaidžan  
Doha   Qatar  

Lajit muokkaa

Olympialaisissa kilpaillaan kaikkiaan 33 urheilumuodossa. Uusina lajeina Rion olympialaisiin verrattuna mukana ovat baseball, softball, lainelautailu, rullalautailu, kiipeily ja karate.[9][10]

Kalenteri muokkaa

● Lajin kilpailu 1 Lajin loppukilpailu A Avajaiset LG Loppugaala P Päättäjäiset
Laji / tapahtuma 21.
ke 		22.
to 		23.
pe 		24.
la 		25.
su 		26.
ma 		27.
ti 		28.
ke 		29.
to 		30.
pe 		31.
la 		1.
su 		2.
ma 		3.
ti 		4.
ke 		5.
to 		6.
pe 		7.
la 		8.
su 		Loppu-
kilpailut
  Seremoniat A P
  Ammunta 2 2 2 2 ● 2 1 2 ● 2 15
  Baseball ● ● ● ● ● ● ● ● ● 1 1
  Golf ● ● ● 1 ● ● ● 1 2
  Jalkapallo ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● 1 1 2
  Jousiammunta ● 1 1 1 ● ● ● 1 1 5
  Judo 2 2 2 2 2 2 2 1 15
  Karate 3 3 2 8
  Kiipeily ● ● 1 1 2
Koripallo   Koripallo ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● 1 1 4
  3x3 Koripallo ● ● ● ● 2
  Käsipallo ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● 1 1 2
  Lainelautailu ● ● ● 2 2
Lentopallo   Rantalentopallo ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● 1 1 4
  Lentopallo ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● 1 1
  Maahockey ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● 1 1 2
Melonta   Koskimelonta ● 1 1 ● 1 1 16
  Ratamelonta ● 4 ● 4 ● 4
  Miekkailu ● ● ● ● ● ● ● ● ● 12
  Nykyaikainen viisiottelu ● 1 1 2
  Nyrkkeily ● ● ● ● ● ● ● ● ● 2 1 1 1 4 4 13
  Paini ● 3 3 3 3 3 3 18
  Painonnosto 1 2 1 2 1 2 1 2 1 1 14
  Purjehdus ● ● ● ● ● 2 2 2 2 2 2 10
Pyöräily   Maantiepyöräily 1 1 2 22
  Ratapyöräily 1 2 1 2 2 1 3
  BMX-pyöräily ● 2 ● 2
  Maastopyöräily 1 1
  Pöytätennis ● ● 1 ● ● 1 1 ● ● ● ● 1 1 5
  Ratsastus ● ● 1 1 ● ● ● 2 ● 1 ● 1 6
  Rugby ● ● 1 ● ● 1 2
  Rullalautailu 1 1 1 1 4
  Softball ● ● ● ● ● 1 1
  Soutu ● ● ● ● 2 4 4 4 14
  Sulkapallo ● ● ● ● ● ● 1 1 1 2 5
  Taekwondo 2 2 2 2 8
  Taitouinti ● ● 2 ● 2 2
  Tennis ● ● ● ● ● ● 1 1 3 5
  Triathlon 1 1 1 3
  Uimahypyt 1 1 1 1 ● ● 1 ● 1 ● 1 ● 1 8
  Uinti ● 4 4 4 5 5 4 4 5 1 1 37
  Vesipallo ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● 1 1 2
Voimistelu   Telinevoimistelu ● ● 1 1 1 1 4 5 5 LG 18
  Rytminen voimistelu ● 1 1
  Trampoliinivoimistelu 1 1
  Yleisurheilu 2 3 5 5 6 5 7 7 7 1 48
Loppukilpailut yhteensä 11 18 21 22 23 17 22 19 26 22 24 17 28 22 34 13 339
21.
ke 		22.
to 		23.
pe 		24.
la 		25.
su 		26.
ma 		27.
ti 		28.
ke 		29.
to 		30.
pe 		31.
la 		1.
su 		2.
ma 		3.
ti 		4.
ke 		5.
to 		6.
pe 		7.
la 		8.
su 		Loppu-
kilpailut

Kilpailupaikat muokkaa

 
Japanin kansallisstadion
 
Tokyo Aquatics Centre
 
Ariake Arena

Heritage Zone muokkaa

Tokyo Bay Zone muokkaa

  • Kasai Rinkai Park – melonta
  • Oi Hockey Stadium – maahockey
  • Tokyo Aquatics Centre – taitouinti, uimahypyt, uinti
  • Tokyo Tatsumi International Swimming Center – vesipallo
  • Yumenoshima Park – jousiammunta
  • Ariake Arena – lentopallo
  • Olympic BMX Course – BMX, rullalautailu
  • Ariake Gymnastics Centre – voimistelu
  • Ariake Coliseum – tennis
  • Odaiba Marine Park – avovesiuinti, triathlon
  • Shiokaze Park – rantalentopallo
  • Odaiba Marine Park – avovesiuinti, triathlon
  • Central Breakwater ja Sea Forest Waterway – melonta, ratsastus, soutu
  • Aomi Urban Sports Venue – koripallo, kiipeily

Ulkopuoliset kilpailupaikat muokkaa

  • Camp Asaka – ammunta
  • Musashino Forest Sports Plaza – nykyaikainen viisiottelu, sulkapallo
  • Ajinomoto-stadion – jalkapallo, nykyaikainen viisiottelu, rugby
  • Saitama Super Arena – koripallo
  • Enoshima – purjehdus
  • Makuhari Messe – miekkailu, paini, taekwondo
  • Baji Koen – ratsastus
  • Kasumigaseki Country Club – golf
  • Izu Velodrome – ratapyöräily
  • Izu Mountain Bike Course – maastopyöräily
  • Yokohama Stadium – baseball, softball
  • Fukushima Azuma Baseball Stadium – baseball, softball
  • Fuji Speedway – maantiepyöräily
  • Odori Park, Sapporo – kävely, maraton

Tokion ulkopuolella sijaitsevat jalkapallostadionit muokkaa

Perumisia muokkaa

Jotkut urheilijat vetäytyivät pandemian vuoksi Tokion olympialaisiin osallistumisesta. Pandemian johdosta on vetäytynyt ainakin Bianca Andreescu. Tennispelaajista myös Rafael Nadal, Dominic Thiem ja Serena Williams jättivät olympialaiset väliin.[11]

Osallistujat muokkaa

 
Osallistujat urheilijoiden mukaan (19. heinäkuuta 2021).

Pohjois-Korea ilmoitti vetäytyvänsä olympiakisoista koronapandemian takia.[12]

Mitalitaulukko muokkaa

Pääartikkeli: Vuoden 2020 kesäolympialaisten mitalitaulukko
Vuoden 2020 kesäolympialaisten mitalitaulukko
Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1   Yhdysvallat 39 41 33 113
2   Kiina 38 32 18 88
3   Japani 27 14 17 58
4   Iso-Britannia 22 21 22 65
5   Venäjän olympiakomitea 20 28 23 71
6   Australia 17 7 22 46
7   Alankomaat 10 12 14 36
8   Ranska 10 12 11 33
9   Saksa 10 11 16 37
10   Italia 10 10 20 40
Yhteensä 340 338 402 1080

Päivitetty: 9. elokuuta 2021
Lähde: Kansainvälinen olympiakomitea

Järjestelyt muokkaa

Järjestelykomitean puheenjohtajana toimi Japanin entinen pääministeri Yoshirō Mori.[13] Helmikuussa 2021 hän vähätteli kisaorganisaation johdossa toimivia naisia ja sanoi, ettei järjestelykomitean toiminta ole heidän vuokseen tehokasta, mikä herätti huomiota ja paheksuntaa. Asahi Shimbunin mukaan hän sanoi: "Jos naisten lukumäärää lisätään, eikä heidän puheaikaansa rajoiteta, heidän on vaikea lopettaa, mikä on ärsyttävää.[14][15] Mori erosi tehtävästään viikko sanomistensa jälkeen.[16]

Talous muokkaa

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kisojen budjetti oli noin 6,5 miljardia euroa, josta noin 2,9 miljardia euroa meni kisapaikkojen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Kisoja varten rakennettiin Tokioon myös uusi olympiastadion.[17]

Lisäksi jalkapalloa on alustavasti suunniteltu pelattavan useilla jalkapallon MM-kilpailuista 2002 tutuilla stadioneilla, jotka sijaitsevat Jokohamassa, Saitamassa, Sapporossa ja Sendaissa, mahdollisesti myös Nagoyassa tai Osakassa, jos pelipaikkojen määrää verrattaisiin vuoden 2016 seitsemään stadioniin kuudessa kaupungissa.

Loppuottelut pelattaisiin Tokiossa, kahdella stadionilla.

Japanilainen yritys Star-ALE suunnittelee kisojen avajaisiin keinotekoista meteoriparvea. Sen arvioidaan maksavan miljoonia dollareita, sillä yhden tekometeorin arvo on noin 7200 euroa, Projektia kutsutaan nimellä sky-canvas (suom. Taivaskangas). Ensimmäinen satelliitti lähetetään avaruuteen vuonna 2017. Lisää satelliitteja lähetetään avaruuteen tulevina vuosina ja jokainen satelliitti kantaa noin 500–1 000 pellettiä.[18][19]

Televisiointi muokkaa

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Japanin yleisradioyhtiö NHK aikoo kuvata olympialaiset 8K-tarkkuudella.[20] Suomessa televisiointioikeudet on Discovery Networks Finlandilla, joka kuitenkin myi huhtikuussa 2016 osittaiset televisiointioikeudet Yleisradiolle. Näin ollen Suomessa Tokion olympialaiset näkyvät kahden eri televisioyhtiön kanavilla.[21]

Discoveryn ja Ylen välisen sopimuksen mukaan Yle saa televisioida kaikkia muita lajeja paitsi uintiurheilua ja koripalloa, joihin Discoveryllä on yksinoikeus. Yle ei voi esittää olympiaohjelmaa kello 19–21 välisenä aikana. Discoveryn omistama ilmaiskanava TV5 tulee esittämään Suomessa yksinoikeudella olympialaisten uintilajit ja koripalloilun sekä studio-ohjelmia kello 19–21. TV5:n sisarkanava Kutonen esittää puolestaan jalkapalloa ja nyrkkeilyä. Maksullinen Discovery+ näyttää kaikki kisojen tapahtumat suorina lähetyksinä. Discoveryn studiolähetyksiä juontavat Juhani Henriksson ja Hanna-Riikka Kaski. Lähetyksiä selostavat muun muassa yleisurheilussa Hannu-Pekka Hänninen ja Toni Roponen, uinnissa Tommy Rundgren ja Jani Sievinen, koripallossa Kristian Palotie, Teemu Rannikko ja Shawn Huff, tenniksessä Arne Six ja Jarkko Nieminen sekä pyöräilyssä Peter Selin ja Christian Selin.[22]

Yle televisioi kilpailut Yle TV1:ssä ja Yle TV2:ssa, suoratoistaa Yle Areenassa ja radioi Yle Puheessa. Yle TV1 näyttää suorana yleisurheilua, Yle TV2 puolestaan kaikkia muita lajeja, joihin Ylellä on oikeudet. Ylen studioita juontavat Inka Henelius, Antti Sahlström ja Sami Laine. Ylellä selostuksista vastaavat esimerkiksi yleisurheilussa Kimmo Porttila, Simo Leinonen, Petri Hänninen ja Tuomas Raja, painissa Jarkko Ala-Huikku, lentopallossa Mikko Hannula, kiipeilyssä Toni Hellinen, jalkapallossa Matti Härkönen ja Tero Kainulainen, golfissa Juha Valvio, nyrkkeilyssä ja ammunnassa Christer Sarlin, skeittauksessa Sami Saarenpää sekä painonnostossa Jouni Pellinen.[23]

Maa Kanava
  Japani NHK
  Suomi Discovery Networks Finland
Yleisradio (alilisensiointi)
  Australia Seven Network
  Etelä-Korea SBS
  Eurooppa Eurosport
  Iso-Britannia BBC
  Ranska France Télévisions
  Ruotsi Kanal 5
  Viro Kanal 2
  Yhdysvallat NBC

Huomautukset muokkaa

  1. ↑ Russian Olympic Committee

Lähteet muokkaa

  1. ↑ IOC, IPC, Tokyo 2020 Organising Committee and Tokyo Metropolitan Government announce new dates for the Olympic and Paralympic Games Tokyo 2020 – Olympic News International Olympic Committee. 30.3.2020. Viitattu 30.3.2020. (englanniksi)
  2. ↑ https://yle.fi/urheilu/3-12014009
  3. ↑ a b Saarinen, Joska: Tokion olympialaiset siirretään vuodelle 2021 Yle Urheilu. 24.3.2020. Viitattu 24.3.2020.
  4. ↑ Milloin vii­mek­si ovat yleis­ur­hei­lu­ken­tät olleet vailla toi­min­taa? Lapin Kansa 10.4.2020, viitattu 3.2.2021
  5. ↑ Saatsi, Samu: Japanilaiset televisioryhmät kyttäävät olympiavieraiden virheitä Tokiossa – Ylen toimittaja kertoo, miten liikkumista salakuvataan miljoonille katsojille yle.fi. 19.7.2021. Viitattu 19.7.2021.
  6. ↑ Stephen Wilson: Doha and Baku cut from 2020 Olympic bid field Yahoo News. 24.5.2012. Viitattu 24.7.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Vuoden 2020 olympialaisten isännäksi kolme vaihtoehtoa mtv3.fi. 24.5.2012. MTV3. Viitattu 7.9.2013.
  8. ↑ Härkönen, Matti: Tokio valittiin vuoden 2020 olympialaisten kisaisännäksi Yle Urheilu. 7.9.2013. Yleisradio. Viitattu 7.9.2013.
  9. ↑ Tokioon olympialaisiin 2020 viisi uutta lajia iltalehti.fi. Viitattu 4.8.2016.
  10. ↑ Skeittaus mukaan – tässä ovat kaikki uudet olympialajit mtv.fi. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 4.8.2016.
  11. ↑ Taas yksi vetäytyminen olympiatenniksestä, Yle.fi, uutiset 13.7.2021, viitattu 13.7.2021
  12. ↑ North Korea withdraws from Tokyo Olympics NHK. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  13. ↑ Tokyo Olympics Chief Suggests Limits for Women at Meetings The New York Times. 3.2.2021. Viitattu 4.2.2021. (englanniksi)
  14. ↑ Simo Arkko: Olympiapomo vähätteli naisjäseniä – pyytää nyt anteeksi asiattomia kommenttejaan Yle.fi, uutiset. 4.2.2021. Viitattu 4.2.2021.
  15. ↑ Olympiapomo vähättelee lehtitietojen mukaan Tokion kesäkisojen järjestelytoimikunnan naisjäseniä Yle.fi, uutiset. 3.2.2021. Viitattu 4.2.2021.
  16. ↑ Tokyo Olympics Boss Yoshihiro Mori Resigns Over Sexist Remarks StateOfSwimming. 12.2.2021. Viitattu 5.4.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Tokio satsaa olympialaisiin 6,5 miljardia Ilkka (8.9.2013)
  18. ↑ techtimes.com
  19. ↑ Iltalehti.fi
  20. ↑ 8K-lähetykset Tokion Olympialaisiin vuonna 2020?
  21. ↑ Petri Sjöblom: Pyeongchangin 2018 ja Tokion 2020 olympialaiset Ylen kanavilla Yle. 21. huhtikuuta 2016. Viitattu 8.10.2019.
  22. ↑ Olamo, Petra: TV5 ja discovery+ näyttävät kaiken Tokion kesäolympialaisista press.discoveryfinland.fi. 22.4.2021. press.discoveryfinland.fi. Viitattu 24.5.2021.
  23. ↑ Saarinen, Ossi: Kaikki Tokion olympialaisista – katso kisaohjelma ja tutustu, miten kisat näkyvät ja kuuluvat Ylen kanavilla yle.fi. 16.7.2021. Viitattu 16.7.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Kesäolympialaisten 2020 lajit ja kilpailutapahtumat

Ammunta | Baseball | Golf | Jalkapallo | Jousiammunta | Judo | Karate | Kiipeily | Koripallo | Käsipallo | Lainelautailu | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Pöytätennis | Ratsastus | Rugby | Rullalautailu | Softball | Soutu | Sulkapallo | Taekwondo | Taitouinti | Tennis | Triathlon | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu 

Valtiot kesäolympialaisissa 2020
Aasia   Afganistan   Bahrain   Bangladesh   Bhutan   Brunei   Filippiinit
  Hongkong   Indonesia   Intia   Iran   Irak   Itä-Timor
  Japani   Jemen   Jordania   Kambodža   Kazakstan   Kiina
  Kiinan Taipei   Kirgisia   Etelä-Korea   Laos   Libanon   Malediivit
  Malesia   Mongolia   Myanmar   Nepal   Oman   Pakistan
  Palestiina   Qatar   Saudi-Arabia   Singapore   Sri Lanka   Syyria
  Tadžikistan   Thaimaa   Turkmenistan   Uzbekistan   Vietnam   Arabiemiraatit
Afrikka   Algeria   Angola   Benin   Botswana   Burkina Faso   Burundi
  Djibouti   Egypti   Eritrea   Etelä-Afrikka   Etelä-Sudan   Etiopia
  Gabon   Gambia   Ghana   Guinea-Bissau   Guinea   Kamerun
  Kap Verde   Kenia   Keski-Afrikan tasavalta   Komorit   Kongon dem. tasavalta   Kongon tasavalta
  Lesotho   Liberia   Libya   Madagaskar   Malawi   Mali
  Marokko   Mauritania   Mauritius   Mosambik   Namibia   Niger
  Nigeria   Norsunluurannikko   Päiväntasaajan Guinea   Ruanda   Sambia   São Tomé ja Príncipe
  Senegal   Seychellit   Sierra Leone   Somalia   Sudan   Swazimaa
  Tansania   Togo   Tšad   Tunisia   Uganda   Zimbabwe
Amerikka   Antigua ja Barbuda   Argentiina   Aruba   Bahama   Barbados   Belize
  Bermuda   Bolivia   Brasilia   Brittiläiset Neitsytsaaret   Caymansaaret   Chile
  Costa Rica   Dominica   Dominikaaninen tasav.   Ecuador   El Salvador   Grenada
  Guatemala   Guyana   Haiti   Honduras   Jamaika   Kanada
  Kolumbia   Kuuba   Meksiko   Nicaragua   Panama   Paraguay
  Peru   Puerto Rico   Saint Kitts ja Nevis   Saint Lucia   St.Vincent ja Grenadiinit   Suriname
  Trinidad ja Tobago   Uruguay   Venezuela   Yhdysvallat   Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Eurooppa   Alankomaat   Albania   Andorra   Armenia   Azerbaidžan   Belgia
  Bosnia ja Hertsegovina   Bulgaria   Espanja   Georgia   Irlanti   Islanti
  Iso-Britannia   Israel   Italia   Itävalta   Kreikka   Kosovo
  Kroatia   Kypros   Latvia   Liechtenstein   Liettua   Luxemburg
  Pohjois-Makedonia   Malta   Moldova   Monaco   Montenegro   Norja
  Puola   Portugali   Ranska   Romania   Ruotsi   Saksa
  San Marino   Serbia   Slovakia   Slovenia   Suomi   Sveitsi
  Tanska   Tšekki   Turkki   Ukraina   Unkari   Valko-Venäjä
  Venäjän olympiakomitea   Viro
Oseania   Amerikan Samoa   Australia   Cookinsaaret   Fidži   Guam   Kiribati
  Marshallinsaaret   Mikronesia   Nauru   Palau   Papua-Uusi-Guinea   Salomonsaaret
  Samoa   Tonga   Tuvalu   Uusi-Seelanti   Vanuatu
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kesäolympialaiset_2020&oldid=22013140”