Avaa päävalikko

Olli Castrén

suomalainen lääkäri, Kuopion yliopiston synnytys- ja naistentautien emeritusprofessori

Olli Mikko Castrén (s. 13. syyskuuta 1929 Pielavesi)[1] on suomalainen lääkäri ja Kuopion yliopiston synnytys- ja naistentautiopin professori emeritus. Professorina hän toimi vuosina 1974–1992, jolloin hän hoiti samanaikaisesti Kuopion yliopistollisen keskussairaalan (KYKS) naistentautien kliinisen ylilääkärin tehtävää.[2]

Olli Castrén
Henkilötiedot
Syntynyt 13. syyskuuta 1929 Pielavesi (ikä 89)
Pielavesi
Kansallisuus suomalainen
Ammatti synnytys- ja naistentautien professori (emeritus), naistentautien ylilääkäri
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto (LL 19, LT 1963)
Instituutti Kuopion yliopisto (nyk. Itä-Suomen yliopisto)
Tunnetut työt Kuopion korkeakoulun valmistelu- ja rakentamisvaiheen johtaminen, 1. rehtori
Palkinnot SL K

Castrénin vanhemmat olivat rovasti Matti A. Castrén ja Katri Puurunen. Hän avioitui 1954 Salme Liisa Sippolan kanssa. Neurotieteen professori Eero Castrén (s. 1958) on heidän poikansa. Olli Castrén tuli ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta 1949 ja valmistui Turun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1957. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin pätevyyden hän sai 1962.[1][2] Castrénin Turun yliopistossa puolustama englanninkielinen väitöskirja (LkT, 1963) oli otsikoitu Urinary excretion of noradrenaline and adrenaline in late normal and toxemic pregnancy : effect of rest, work, and reserpine treatment.[3][2] Castrén tutki sympaattisen hermoston raskaudenaikaista toimintaa.[4] Hän oli Helsingin yliopiston synnytys- ja naistentautiopin dosentti 1970–1991.[2][5]

Castrén työskenteli toimeliaasti monien vuosien ajan Kuopion korkeakoulun synnyttämiseksi ja kehittämiseksi; hän osallistui myös Kuopion yliopistollisen keskussairaalan kehittämiseen. Hän oli Kuopion korkeakoulun suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja (1969–1972), rakentamisesta vastanneen neuvottelukunnan puheenjohtaja (1972–1978) ja valtuuston puheenjohtaja 1975–1976 sekä jäsen (1984–1985). Hän toimi korkeakoulun ensimmäisenä rehtorina (1969–1973).[6] Hänellä oli myös lukuisia muita luottamustehtäviä maakuntatasolla, kansallisesti ja kansainvälisesti. Eräänä tunnustuksena hänet on nimitetty Suomen Leijonan ritarikunnan komentajaksi.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 65. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. a b c d e Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 28 tammikuuta 2019), s. 92-93 
  3. Olli Castrén: Urinary excretion of noradrenaline and adrenaline in late normal and toxemic pregnancy : effect of rest, work, and reserpine treatment (PhD thesis (University of Turku); julkaistu sarjassa Acta pharmacologica et toxicologica, Supplementum, 0065-1508 ; vol. 20, 2.) 1963. Munksgaard (teostiedot via kansallisblibliografica Fennica). Viitattu 28.1.2019.
  4. Facta2001, WSOY 1981, 3. osa, palsta 132
  5. Helsingin yliopiston virkamiehet
  6. Itä-Suomen Yliopisto