Ole Torvalds

suomenruotsalainen toimittaja ja runoilija

Ole Torvald Elis Torvalds (4. elokuuta 1916 Tammisaari8. helmikuuta 1995 Turku[1]) oli suomenruotsalainen toimittaja ja runoilija[1]. Hän oli Nils Torvaldsin isä[1] ja Linus Torvaldsin isoisä.

Ole Torvalds
Ole Saxberg
Ole Torvalds.
Ole Torvalds.
Henkilötiedot
Koko nimi Ole Torvald Elis Torvalds
Syntynyt4. elokuuta 1916
Tammisaari
Kuollut8. helmikuuta 1995 (78 vuotta)
Turku
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti toimittaja, runoilija
Vanhemmat Gerda Saxberg
Puoliso
Lapset Nils Torvalds
Toimittaja
Maa  Suomi
Lehti
Palkinnot

Torvaldsin nimi oli Ole Torvald Elis Saxberg[1], ja hänet tunnettiin myös nimellä Karanko isäpuolensa Toivo Karangon mukaanlähde?. Hän muutti nimensä Torvaldsiksi muutettuaan Helsinkiin opiskelemaan 1935[1]. Vuonna 1944 Torvalds sai Svenska Dagbladetin kirjallisuuspalkinnon[1] (jaettu palkinto Harry Martinsonin, Lars Ahlinin ja Elly Jannesin kanssa). Hän sai Åbo Akademin kunniatohtorin arvon 1978[1].

Toimittajan uransa Torvalds aloitti Västra Nylandissa toimittajana ja oli sen päätoimittaja 1941–1945[1] Hän asui tuolloin Tammisaaressa, missä hän asui aina toiseen maailmansotaan saakkalähde?. Hän työskenteli Kokkolassa ilmestyvän Österbottningenin toimittajana 1947–1948. Myöhemmin hänestä tuli Åbo Underrättelserin toimittaja, ja hän työskenteli lehdessä 1948–1981.[1]

Ole Torvalds käänsi ruotsiksi Mika Waltarin pääteoksen Sinuhe egyptiläinen.[1]

Torvalds oli naimisissa Märta von Wendtin kanssa, ja he saivat kolme lasta[2]. He erosivat, ja hän avioitui 1948 Elin Margareta Gyllenbergin (Meta Torvalds) kanssa[1].

Teoksia

muokkaa
  • Vi sjunger inte för dem, 1939
  • Ointagligt land, runoja, 1942
  • Hemligt medansvar, runoja, 1944
  • Svår glädje, novelleja, 1946
  • Strängar av aska, runoja, 1954
  • Mellan is och eld, runoja, 1957
  • Vid källorna, 1961
  • Speglingar i en å, 1972
  • Livstecken, runoja, 1986
  • Vågmärken, runoja 1937–1987, 1988

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j k Uppslagsverket Finland (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Kuka kukin on 1978