Ole Torvalds
Ole Torvald Elis Torvalds (4. elokuuta 1916 Tammisaari – 8. helmikuuta 1995 Turku[1]) oli suomenruotsalainen toimittaja ja runoilija[1]. Hän oli Nils Torvaldsin isä[1] ja Linus Torvaldsin isoisä.
Ole Torvalds | |
---|---|
Ole Saxberg | |
Ole Torvalds. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Ole Torvald Elis Torvalds |
Syntynyt | 4. elokuuta 1916 Tammisaari |
Kuollut | 8. helmikuuta 1995 (78 vuotta) Turku |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | toimittaja, runoilija |
Vanhemmat | Gerda Saxberg |
Puoliso | |
Lapset | Nils Torvalds |
Toimittaja | |
Maa | Suomi |
Lehti |
|
Palkinnot | |
|
|
Torvaldsin nimi oli Ole Torvald Elis Saxberg[1], ja hänet tunnettiin myös nimellä Karanko isäpuolensa Toivo Karangon mukaanlähde?. Hän muutti nimensä Torvaldsiksi muutettuaan Helsinkiin opiskelemaan 1935[1]. Vuonna 1944 Torvalds sai Svenska Dagbladetin kirjallisuuspalkinnon[1] (jaettu palkinto Harry Martinsonin, Lars Ahlinin ja Elly Jannesin kanssa). Hän sai Åbo Akademin kunniatohtorin arvon 1978[1].
Toimittajan uransa Torvalds aloitti Västra Nylandissa toimittajana ja oli sen päätoimittaja 1941–1945[1] Hän asui tuolloin Tammisaaressa, missä hän asui aina toiseen maailmansotaan saakkalähde?. Hän työskenteli Kokkolassa ilmestyvän Österbottningenin toimittajana 1947–1948. Myöhemmin hänestä tuli Åbo Underrättelserin toimittaja, ja hän työskenteli lehdessä 1948–1981.[1]
Ole Torvalds käänsi ruotsiksi Mika Waltarin pääteoksen Sinuhe egyptiläinen.[1]
Torvalds oli naimisissa Märta von Wendtin kanssa, ja he saivat kolme lasta[2]. He erosivat, ja hän avioitui 1948 Elin Margareta Gyllenbergin (Meta Torvalds) kanssa[1].
Teoksia
muokkaa- Vi sjunger inte för dem, 1939
- Ointagligt land, runoja, 1942
- Hemligt medansvar, runoja, 1944
- Svår glädje, novelleja, 1946
- Strängar av aska, runoja, 1954
- Mellan is och eld, runoja, 1957
- Vid källorna, 1961
- Speglingar i en å, 1972
- Livstecken, runoja, 1986
- Vågmärken, runoja 1937–1987, 1988
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k Uppslagsverket Finland (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kuka kukin on 1978