Wikipedia

Olavi Kares

Kaarlo Olavi Kares (24. maaliskuuta 1903 Mikkelin maalaiskunta – 6. lokakuuta 1988 Turku) oli suomalainen piispa. Hän toimi Kuopion hiippakunnan piispana vuosina 1962–1974.[1]

Olavi Kares
Kares 1960-luvun alussa
Kares 1960-luvun alussa
Kuopion piispa
1962–1974
Edeltäjä Eino Sormunen
Seuraaja Paavo Kortekangas
Henkilötiedot
Koko nimi Kaarlo Olavi Kares
Syntynyt24. maaliskuuta 1903
Mikkelin maalaiskunta
Kuollut6. lokakuuta 1988 (85 vuotta)
Turku
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti piispa, herännäisjohtaja
ArvonimiTeologian tohtori h. c. 1942,
Kunniamerkit: SVR K 1, VR 4 pun. r. k. ja SVR J 1.
Vanhemmat Kaarlo Rietrikki Kares
Sigrid Koskinen
Puoliso Aili Mattila (vih. 1928)
Lapset Leena
Muut tiedot
Koulutus pappisvihkimys (1928)
Uskonto kristinusko
Tunnustuskunta Luterilainen (herännäisyys)

Varhainen elämä ja koulutus muokkaa

Kares valmistui ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1921. Hän hakeutui opiskelemaan Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Sacri ministerii -kandidaatintutkinnon hän suoritti 1927. Papiksi hänet vihittiin 1928 Turussa, ja pätevyyden kirkkohistorian professorin virkaan hän sai 1945.[2]

Opiskeluaikanaan hän oli jäsenenä muun muassa Akateemisessa Karjala-Seurassa ja Hämäläis-Osakunnassa.[1]

Teologian kunniatohtorin arvo Karekselle myönnettiin 1942.[1]

Ura pappina muokkaa

Kareksen ensimmäinen työpaikka avautui Lapuan seurakunnassa sen virallisena apulaisena sekä kirkkoherran, isänsä K. R. Kareksen apulaisena 1928–1930.[3]

Herännäisjohtaja muokkaa

Pohjanmaalta Kares siirtyi Turkuun, jossa hän toimi Turun kristillisen kansanopiston johtajana 1930–1960, välillä kauden 1946–1948 Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajana[3] sekä Turun tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastina 1960–1962.[1][2]

Lapuan piispanvaali 1956 muokkaa

Lapuan piispanvaaliin 1956 liittyi huomattavasti sekä kirkollisen että yhteiskunnallisen politiikan jännitteitä. Presidentti Urho Kekkonen syrjäytti Kareksen Lapuan piispanvaalin ensimmäiseltä ehdokassijalta. Piispannimitystä edelsi monimutkainen taustavaikuttamisen jakso, jossa presidenttiä yritettiin taivutella Kareksen puolelle ja häntä vastaan. Erityisesti Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Kuoppala pyrki vaikuttamaan Kekkoseen Kareksen valinnan varmistamiseksi. Kekkonen katsoi, että ei voinut nimittää herännäisyyden tukialueen piispaksi körttiläistä Karesta, joka oli ollut näkyvästi mukana sekä AKS:n että Lapuan liikkeen toiminnassa.[4]

Kuopion piispa (1962–1974) muokkaa

Olavi Karesta ei Lapuan piispanvaalin jälkeen kuitenkaan syrjäytetty pysyvästi, vaan presidentti Kekkonen nimitti hänet Kuopion hiippakunnan piispaksi 1962, josta virasta Kares siirtyi eläkkeelle 1974.[1]

Luottamustehtävät muokkaa

Vuonna 1930 Kares toimi osana Lapuan liikkeen johtoa ja sen rahastonhoitajana hänen tehtävään oli tilittää muilutusten suorittajille korvaukset bensiinikuluista. Kytkös liikkeeseen muodostui myös alkuun rasitteeksi hänen uralleen kirkossa.[1]

Kares toimi Turun ylioppilaiden kristillisen yhdistyksen puheenjohtajana 1932–1937. Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunnan jäsenenä hän oli vuodesta 1945 ja puheenjohtajana 1959–1972. Kirkolliskokouksiin hän osallistui vuosivälillä 1943–1974. Kirkkokäsikirjakomitean jäsenenä hän oli 1948–1963 sekä Turun seurakuntien kirkkovaltuuston jäsenenä vuodesta 1951 ja puheenjohtajana 1960–1962. Kuopion Pipliaseuran johtokunnan puheenjohtaja hän oli 1962–1974. Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliiton valtuuskunnan jäsen hän oli 1966–1977.[2]

Edelleen Kares oli Suomen Kansanopistoyhdistyksen johtokunnan jäsenenä 1948–1960 sekä Opettajaneuvoston jäsenenä 1952–1960. Turun Kirjailijat ry:n johtokunnan puheenjohtajana hän toimi 1959–1961 sekä Kansanvalistusseuran valtuuskunnan jäsenenä 1960–1962. Pelastakaa Lapset ry:n hallintoneuvoston jäsen hän oli 1962–1979. Kuopion Yliopistosäätiössä Kares oli valtuuskunnan jäsenenä 1966–1969 sekä hallituksen jäsenenä 1969–1974.[2]

Yksityiselämä muokkaa

Kares syntyi Mikkelin maalaiskunnassa Otavan kansanopiston johtajan, lääninrovastin ja sittemmin IKL:n kansanedustajan K. R. Kareksen ja Siiri Koskisen perheeseen.[1][2]

Kares solmi avioliiton filosofian maisteri Aili Mattilan kanssa. Perheeseen syntyi tytär Leena.[2]

Julkaisutoiminta muokkaa

Kareksen sydäntä lähellä oli körttiläisyys, ja hän julkaisi lukuisia körttiläisyyden historiasta ja johtohahmoista kertovia kirjoja, joista laajin on viisiosainen, noin 2500-sivuinen Heränneen kansan vaellus (1941–1952). Hän julkaisi myös päiväkirjoja ja muistelmia sekä aforismeja.[1]

Kares kuoli 6. lokakuuta 1988 Turussa, ja hänen viimeinen leposijansa sijaitsee Lapualla Simpsiön hautausmaalla niin sanotussa ”pappien pellossa” usean muun Suomen luterilaisen kirkon vaikuttajan joukossa.[1]

Teoksia muokkaa

  • Heränneen kansan elämää. WSOY, 1932.
  • Isien perintö: Herännäisyyden kotihartauskirja. Toimittanut Olavi Kares. Werner Söderström osakeyhtiö, 1933.
  • Palava kynttilä: Niilo Kustaa Malmbergin elämä. WSOY, 1936.
  • Jonas Lagus, Evankeliumin ääni. Esipuheen kirjoittanut Olavi Kares. Uusi kielellisesti korj. p., toim. Anna-Liisa Väinölä. WSOY, 1938.
  • Heränneen kansan vaellus: Suomen herännäisyyden elämää ja vaiheita noin v:sta 1880 v:een 1930. 1. WSOY, 1941.
  • Heränneen kansan vaellus: Suomen herännäisyyden elämää ja vaiheita noin v:sta 1880 v:een 1930. 2. WSOY, 1943.
  • Luther: henkilökuva ja kehitysaika. WSOY, 1944.
  • Eräitä kirkkohistoriallisia näköaloja. WSOY, 1945.
  • Herran vuosi: Annus Domini, toim. Olavi Kares. Herättäjä, 1946.
  • Mikael Agricolasta E. W. Pakkalaan: Suomen kirkon paimenien elämäkerrasto. Jaakko Haavio, Olavi Kares ja Viljo-Kustaa Kuuliala, Viljo-Kustaa, toim. Jaako Haavio. WSOY, 1947.
  • Heränneen kansan vaellus: Suomen herännäisyyden elämää ja vaiheita noin v:sta 1880 v:een 1930. 3. WSOY, 1947.
  • Heränneen kansan vaellus: Suomen herännäisyyden elämää ja vaiheita noin v:sta 1880 v:een 1930. 4. WSOY, 1947.
  • Heränneen kansan vaellus: Suomen herännäisyyden elämää ja vaiheita noin v:sta 1880 v:een 1930. 5. WSOY, 1952.
  • Kohti isänmaata, Väinö Malmivaara, Olavi Kares, Armas Antila. Herättäjä-yhdistys, 1952.
  • Heränneen kansan arkea ja pyhää = Helg och söcken bland de väckta i Finland = Sabbath and Workday among the Pietists of Finland. Toinen tekijä Juhani Malkamäki. WSOY, 1952.
  • Annus Domini: Herran vuosi: Syntymäpäiväkirja. Toimittanut Olavi Kares. Herättäjä-yhdistys, 1954.
  • Aukusti Oravala, Tummaa kansaa: Valikoima. Valinnan ovat suorittaneet Olavi Kares, Lauri Pohjanpää ja T. I. Vuorenrinne. WSOY, 1955.
  • On on tahi ei ei: Ajatelmia ja reunahuomautuksia. WSOY, 1956.
  • Päiväkirja. WSOY, 1958.
  • Suloiset vuoret. Herättäjä-yhdistys, 1959.
  • Kierros auringon ympäri: Päiväkirja joulusta 1959 jouluun 1960. Kuvitettu. Toimittanut Olavi Kares. WSOY, 1961.
  • Sanaa Turun tuomiokirkon holvien alla. Toimittanut Olavi Kares. WSOY, 1962.
  • Kirkkolaivan kölivesillä. Toimittanut Olavi Kares. WSOY, 1963.
  • Kallaveden rannalta: päiväkirja valpurista 1964 valpuriin 1965. Valokuvat tekijän albumista. WSOY, 1965.
  • Kansankirkkomme ja sosialistinen työväenliike. WSOY, 1967.
  • Kuopion aaltopituudelta: Puheita 1960-luvulta. Herättäjä-yhdistys, 1968.
  • Kysymysmerkki ja ajatusviiva. WSOY, 1970.
  • Puijon, Kolin ja Vuokatin vaiheilta: Kuopion hiippakuntakirja 1970. Toimituskunta Olavi Kares, Olavi Lähdesmäki ja Matti Ketola. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, 1970.
  • Mitä se on: Suomen piispojen synodaalikirja. Toimittanut Olavi Kares. WSOY, 1972.
  • Seuratkaa tähteä. WSOY, 1974.
  • Olavi Kares kertoo elämästään: Lapsuus ja nuoruus. WSOY, 1976.
  • Pohjanmaan lakeuksilla ja Auran rannoilla. WSOY, 1977.
  • Paavo Ruotsalainen 1777–1852: juhlakirja. Toimituskunta: Olavi Kares, Erkki Leskio ja Matti Mäntykoski. Toimittanut Olavi Tarvainen, valokuvat Kalevi A. Mäkinen ja Kari Hakli. Herättäjä-yhdistys, 1977.
  • Myrskyä ja tyventä: Muistelmia vuosilta 1939–1952. WSOY, 1978.
  • Värikäs elämän kausi: Muistelmia vuosilta 1953–1974. WSOY, 1980.
  • Ystäviksi minä sanon teitä. Olavi Kares, Jussi Kuoppala ja Jukka Malmivaara. Herättäjä-yhdistys, 1981
  • Tervaa ja palsamia: Kootut ajatelmat. Herättäjä-yhdistys, 1984.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i Huhta, Ilkka: ”Kares, Olavi (1903–1988)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 799–802. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b c d e f Suomen teologit 1982 – Finlands teologer 1982. Suomen kirkon pappisliitto, 1982.
  3. ↑ a b Matti Pesonen: Tohtori Olavi Kares Herättäjä-Yhdistyksen toiminnan johtajaksi. Hengellinen Kuukauslehti, 1946, nro 5-6. Herättäjä-Yhdistys.
  4. ↑ Jalovaara, Ville: Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958–1962, s. 27. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 200. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. ISBN 978-952-5031-39-3.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Ylikangas, Kimmo: Pietististä humanistiksi? Olavi Kares herännäisyyden, kirkon ja yhteiskunnan muutoksen keskellä 1945–1974. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2018. ISBN 978-951-51-4368-6. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Kares, Olavi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  Edeltäjä:
Eino Sormunen 		Kuopion piispa
1962–1974 		Seuraaja:
Paavo Kortekangas
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olavi_Kares&oldid=22189161”