Okahiiri
Okahiiri (Acomys cahirinus)[4][5] on Pohjois-Afrikassa elävä jyrsijälaji,[1] jota pidetään Suomessakin lemmikkieläimenä.[6] Suomessa lemmikkinä pidettäviä lajeja ovat egyptinokahiiri ja niilinokahiiri.
| Okahiiri | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha |
| Yläheimo: | Muroidea[2] |
| Heimo: | Rottaeläimet Muridae |
| Alaheimo: | Deomyinae |
| Suku: | Okahiiret[3] Acomys |
| Laji: | cahirinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Acomys cahirinus |
|
| Synonyymit | |
 |
|
| Katso myös | |
Luokittelu ja nimet muokkaa
Okahiiret ovat saaneet nimensä siitä, että niiden tankeat selkäkarvat sojottavat jäykästi taaksepäin. Acomys cahirinus-okahiirilajin katsottiin aiemmin elävän Pohjois-Afrikan lisäksi myös Kreetalla,[5] mutta kreetalainen populaatio on nyttemmin luokiteltu erilliseksi Acomys minous-lajiksi.[7] Nimi ”okahiiri” tarkoittaakin joissakin lähteissä vain kreetalaista A. minous-lajia[3]. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että A. cahirinus-laji nimettäisiin ”kaironokahiireksi” ja A. minous ”kreetanokahiireksi” sekä eteläisessä Afrikassa elävä A. spinosissimus ”okahiireksi”.[8]
Ulkonäkö muokkaa
Okahiiren ruumis ja häntä ovat suunnilleen samanpituiset eli noin 12 cm ja massa 60–90 grammaa. Okahiirille tyypillistä ovat usein ulkonevat korvat ja paljas suomukas häntä.[9]
Levinneisyys ja elintavat muokkaa
Luonnonvaraisena okahiirtä esiintyy Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Se viihtyy kivikkoisella maalla ja syö mieluiten siemeniä, vaikka onkin kaikkiruokainen. Okahiiret ovat aktiivisimmillaan hämärän tultua. Okahiiret käyttävät hyppymyyrien pesiä.[9]
Okahiiret eivät ole luonnostaan kesyjä ja ovat vilkkaampia kuin kesyhiiret, jonka vuoksi niitä tulisi käsitellä paljon jotta niistä tulisi mukavia lemmikkejä. Okahiiret ovat laumaeläimiä.
Asumus ja tarvikkeet muokkaa
Paras asumus okahiirille on lasinen terraario, jonka tulisi olla kooltaan vähintään 60–80 litraa. Kuivikkeeksi sopii parhaiten kutterinpuru tai haapahake. Perustarvikkeiden (pesämökki, ruokakuppi ja juomapullo) lisäksi okahiiret tarvitsevat asumukseensa erilaisia virikkeitä, kuten oksia, vessapaperirullia, olkia ja heinää. Okahiiret hyppivät mielellään tasolta toiselle, joten tämä tulisi ottaa huomioon terraariota sisustettaessa. Okahiiret ovat jyrsijöitä, joten terraarion sisustuksessa tulisi välttää muovisia tarvikkeita.
Ruokinta muokkaa
Okahiiren perusruokaa on hyvälaatuinen siemenseos. Ravinnossa tulisi olla paljon proteiinia ja vain vähän rasvaa. Vääränlainen ruokinta altistaa okahiiren helposti lihomiselle ja erilaisille sairauksille. Siemenseoksen lisäksi okahiirille voi tarjota pieniä määriä mm. puuroa, juureksia, hedelmiä ja marjoja.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Dieterlen, F., Schlitter, D. & Amori, G.: Acomys cahirinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.6.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Acomys (Acomys) cahirinus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 20.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 218 ja 448. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
- ↑ Haukkovaara, Olli: Suomessa tavatut nisäkäslajit (versio 5.0 - 25.11.1997) Metla.fi. 26.11.1997. Suomen Nisäkästieteellinen Seura ry. Arkistoitu 8.3.2012. Viitattu 8.11.2010.
- ↑ a b Bjärvall, Anders & Ullström, Staffan: ”Okahiiri (Acomys cahirinus eli A. minous)”, Euroopan nisäkkäät, s. 129. 2. painos. Suomentanut Pöyhönen, Otto. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2736-2.
- ↑ Hiiret.fi: Okahiiret Luettu 20.3.2011
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Acomys (Acomys) minous Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 20.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 20.3.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Jiří Gaisler ja Jan Zejda: Suuri eläinkirja, s. 321. suom. Mattias Toivanen, Jere Malinen ja Ismo Nuuja. WSOY, 1995. ISBN 951-0-22848-6.
Aiheesta muualla muokkaa
- ITIS: Acomys cahirinus (englanniksi)
- Suomen Näyttely- ja lemmikkihiiret ry