Okahandja
Okahandja (hereron kielellä ‘paikka, jossa kaksi jokea yhtyy toisiinsa’)[1] on kaupunki ja samannimisen vaalipiirin keskus Otjozondjupan alueella Namibian keskiosissa. Sen kautta kulkevat rautatie sekä valtatiet B1 ja B2 Swakopmundiin ja Windhoekiin. Kaupungissa on 22 500 asukasta.[2]
| Okahandja | |
|---|---|
  Okahandja |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Namibia |
| Alue | Otjozondjupan alue |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
Okahandjassa yhtyvät toisiinsa joet nimeltä Okakango ja Okamita. Näin syntyvää jokea kutsutaan joskus Okahandja-joeksi.
Historia muokkaa
1700-luvun lopussa Okahandjaan asettuivat Bechuanamaasta (nyk. Botswana) muuttaneet hereroheimot. (Toisten tietojen mukaan hererot olisivat tulleet Lounais-Angolasta ja jo ennen 1700-lukua.) Heidän johtajanaan oli päällikkö Mutjise. Hieman myöhemmin osa heistä siirtyi Windhoekiin, vieressä olevaan Gross Barmeniin ja Otjimbingween, mutta heitä palasi sittemmin Okahandjaan ja viereiseen Otjikuneen. Täällä asui pääpäällikkö ja esi-isien tulen vartija Tjamuaha, ja täällä syntyivät kaksi tärkeintä hererojohtajaa, Maherero (n. 1820–1890) ja Samuel Maherero (1856–1923).
Okahandjan lähetysasema, jolle annettiin nimeksi Schmelens Hoffnung, perustettiin vuonna 1850, mutta jo samana vuonna namapäällikkö Jonker Afrikaner miehineen ryösti sen.[3]
Okahandjan historiassa on useita verisiä episodeja. Esimerkiksi 23.8.1850 Jonker Afrikaner ja hänen heimonsa hyökkäsivät Kahitjenen hereroheimoa vastaan ja suorittivat “Okahandjan verilöylyn”. Vuonna 1861 Jonker Afrikaner, joka nyt oli ystävällismielisissä väleissä Tjamuahan kanssa, kuoli Okahandjassa, ja muutama viikko sen jälkeen kuoli Tjamuaha itsekin. Jonker Afrikaner haudattiin Okahandjaan hererojen hautausmaalle, sillä muuten hänen ruumiinsa olisi viety Windhoekiin.
Tämän jälkeisinä vuosina Okahandja menetti merkitystään, kun Otjimbingwesta tuli tärkeämpi paikka, mutta vuonna 1870 Okahandja tuli jälleen tärkeämmäksi, kun solmittiin 10-vuotinen rauha ja namojen merkitys hiipui. Rauha neuvoteltiin Carl Hugo Hahnin avustuksella syyskuussa 1870.[4] Rauha säilyi kymmenen vuoden ajan, mutta sitten vihollisuudet puhkesivat uudelleen. Hahn onnistui taivuttamaan vain yhden namaheimon pidättymään taisteluista. Ryöstö- ja murharetket jatkuivat nyt kahdeksan vuoden ajan.[5]
23.8.1880, tasan 30 vuotta Jonker Afrikanerin johtaman verilöylyn jälkeen Okahandjassa vuodatettiin jälleen verta. Tällöin Maherero antoi murhata Jonker Afrikanerin tämän nukkuessa, ja aloitti näin namojen täydellisen hävityksen.
Okahandjan hererot olivat tuohon aikaan Lounais-Afrikan merkittävin sotilaallinen voima. Näin ollen saksalaiset Schutztruppe-joukot yrittivät saada aikaan sopimuksen hereroiden kanssa, mutta menestys oli korkeintaan kohtalaista. Vuonna 1888 saksalaiset joukot karkotettiin Okahandjasta, ja heidän oli haettava suojaa Otjimbingwesta. Kun saksalaiset saivat lisää joukkoja, heidän asemansa koheni, niin että vuonna 1890 tehtiin sopimus hereroiden ja Schutztruppe-joukkojen kesken. Saksalaisia johti tuolloin Curt von François. Saksalaisten suhteet hereroihin olivat aluksi hyvät, mutta Schutztruppe-joukot tekivät muutamia erehdyksiä, saksalaiset farmarit hyökkäsivät hereroita vastaan ja saksalaiset liikemiehet kohtelivat alkuasukkaita huonosti. 12.12.1890 saksalaisten joukkoja pidätteli etelässä namojen Bondelswarte-heimon kapina.
Tammikuussa 1904 alkoi hereroiden kapina Okahandjassa ja se levisi myös muualle ns. hererosodaksi. Siinä Okahandja ja Omaruru joutuivat piiritetyiksi, mutta kapteeni Victor Frankenin onnistui vapauttaa nämä paikat hereroiden piirityksestä.[6] Seitsemän kuukautta myöhemmin sota päättyi siihen, että suurin osa hereroista oli tapettu Waterbergin verilöylyssä, mikä jälkeen loput heistä karkotettiin Omahekeen.
Tämän jälkeen Okahandjalla ei enää ollut juuri merkitystä. Seuraava merkittävä tapahtuma oli vuonna 1923, kun päällikkö Samuel Maherero, joka oli kuollut maapaossa Bechuanamaassa, tuotiin Okahandjaan ja haudattiin sinne 26.8.1923.
Okahandja tänään muokkaa
Okahandja on tänään edelleen hereroiden tärkein keskus, johon on haudattu heidän kaikki tärkeimmät johtajat, Tjamuaha, Maharero, Samuel Maharero, Hosea Kutako ja Clemens Kapuo. Heidän ja Waterbergin taistelun muistoksi vietetään elokuussa vuosittain perinteistä Hereroiden päivää, joka todennäköisesti on Namibian suurin heimotapahtuma, vaikkakin se on yhä enemmän ja enemmän saanut turistitapahtuman luonnetta.
Okahandja on myös ympäristönsä taloudellinen keskus. Siellä on myös sairaala, lääkärien vastaanottoja ja apteekki, useita suurten kauppaketjujen kauppoja, autokorjaamoita ja monia ravintoloita. Okahandjassa on suuri puuveistosten markkina, joka on merkittävä turistikohde.
Siellä on myös kaksi suurehkoa yritystä, jotka valmistavat biltongia, suolakuivattua lihaa, kaupalliseen levitykseen.
Vuoden 2016 elokuusta lähtien kaupunki on saanut sähkönsä päiväsaikaan InnoSun-yhtiön aurinkopaneeleista.
28 kilometriä länteen sijaitsee Gross Barmenin (Otjikangon) virkistysalue, joka on suosittu matkakohde. Siellä on kylpylä, jonka terveellinen vesi on johdettu sekä sisällä että ulkona oleviin altaisiin.
Kunnallispolitiikka muokkaa
Namibian kunnallisvaaleissa 2015 olivat Okahandjan tulokset seuraavat:[7]
| Okahandjan paikallisvaalit 2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Puolue | Äänimäärä | Ääniosuus | Paikkoja | |
| SWAPO | 2 572 | 70,7 % | 5 | |
| DTA | 236 | 6,5 % | 1 | |
| UDF | 213 | 5,9 % | 1 | |
| Okahandja Rate Payers Association | 176 | 4,8 % | 0 | |
| NUDO | 156 | 4,3 % | 0 | |
| RDP | 112 | 3,1 % | 0 | |
| RP | 60 | 1,7 % | 0 | |
| UPM | 40 | 1,1 % | 0 | |
| WRP | 14 | 0,4 % | 0 | |
| Yhteensä | 3 650 | 100 % | 7 | |
Vuoden 2020 tulokset olivat seuraavat:[8]
| Okahandjan paikallisvaalit 2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Puolue | Äänimäärä | Ääniosuus | Paikkoja | |
| SWAPO Party of Namibia (SWAPO) | 1 865 | 44,5% | 3 | |
| Independent Patriots for Change (IPC) | 654 | 15,6% | 1 | |
| Okahandja Rate Payers Association (ORPA) | 574 | 13,7% | 1 | |
| Landless People’s Movement (LPM) | 377 | 9,0% | 1 | |
| United Democratic Front of Namibia (UDF) | 290 | 6,9% | 1 | |
| Popular Democratic Movement (PDM) | 188 | 4,5% | 0 | |
| National Unity Democratic Organisation of Namibia (NUDO) | 146 | 3,5% | 0 | |
| All People’s Party (APP) | 34 | 0,8% | 0 | |
| Republican Party of Namibia (RP) | 28 | 0,7% | 0 | |
| Rally for Democracy and Progress (RDP) | 20 | 0,5% | 0 | |
| United People’s Movement (UPM) | 15 | 0,4% | 0 | |
| Yhteensä | 4 191 | 100% | 7 | |
Suomalaisyhteys muokkaa
Okahandjaan on haudattu suomalaissyntyinen Amalia Diehl, ent. Skoglund, ent. Ingman, o.s. Starck (1841–1906).[9]
Lähteet muokkaa
- Peltola, Matti: Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959. II: Suomen Lähetysseuran Afrikan työn historia. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1958.
Viitteet muokkaa
- ↑ Okahandja. Otjozondjupa Regional Council. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Namibia 2011 Population and Housing Census Preliminary Results. Namibia Statistics Agency, April 2012[vanhentunut linkki] Viitattu 9.5.2012.
- ↑ Peltola 1958, s. 26.
- ↑ Peltola 1958, s. 42.
- ↑ Peltola 1958, s. 85.
- ↑ Peltola 1958, s. 132–133.
- ↑ Electoral Commission of Namibia: Local elections results ecn.na. 28.11.2015. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Publication of Results and Particulars in Respect of General Elections for Local Authority Councils Government Gazette of the Republic of Namibia. 1.4.2021. Windhoek: Namibian hallitus. Viitattu 6.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Peltola 1958, s. 260.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Okahandja Wikimedia Commonsissa
