Ohituskaistatie on tietyyppi, jossa yksiajorataiselle tieosuudelle on rakennettu ylimääräinen kaista helpottamaan hitaamman ajoneuvon, esimerkiksi kuorma-auton, ohittamista.[1] Ohituskaistat ovat ajosuuntaan katsottuna varsinaisen ajokaistan vasemmalle puolelle rakennettuja lisäkaistoja.[2] Ne on useimmiten merkitty ennakolta tauluilla, joissa kerrotaan etäisyys ohituskaistan alkuun. Kaistan alkaessa taulut kertovat ohituskaistan pituuden. Ajoradassa on ohituskaistan osoittavat merkinnät koko ohituskaistan matkan. Liikenneturvallisuussyistä kohtaavalle liikenteelle on asetettu ohituskieltomerkit omaan kulkusuuntaansa nähden ja kulkusuunnat on erotettu kaksoissulkuviivalla.

Ohituskaistatie valtatiellä 9 Jämsän Partalanmäessä
Ohituskaistasta kertova ajokaistaopastusmerkki (vuoden 1982 tieliikenneasetuksen mukainen liikennemerkki).
Vuonna 2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukainen liikenteenohjauslaite.

Mikäli ohituskaistojen kohdalla vastakkaisten ajosuuntien välillä on kaide, puhutaan silloin keskikaidetiestä. Tämä rakenne kohentaa liikenneturvallisuutta estämällä ajoneuvon ajautumisen vastaantulevien kaistalle. Ohituskaistatien kaistaluku on yleensä 2+1 tai 1+2, mutta paikoittain ohituskaistateitä rakennetaan myös 2+2-kaistaisiksi. Hyvin usein ohituskaistat on rakennettu ylämäkiin[3], jolloin raskaan liikenteen ajonopeudet ovat hitaimmillaan. Henkilöautojen kuljettajat saavat ylläpidettyä tasaisen nopeuden ohittamalla raskaan liikenteen näissä kohdissa. Erityisesti aiemmin oli yleistä, että ylämäissä oli tien oikeassa reunassa nykyaikaisen ohituskaistan sijaan varta vasten raskaalle liikenteelle tehty erityinen ryömintäkaista.

Ohituskaistatie toimii tarkoituksen mukaisella tavalla, mikäli liikenne ei ole liian vilkasta. Liian ruuhkaisilla teillä liikenne saattaa jakautua liki tasan ohituskaistan ja tavallisen kaistan välillä, jolloin ohituskaistan päättyessä saattaa syntyä vaaratilanteita ohituskaistaa kulkevien ajoneuvojen pyrkiessä jälleen yhdelle kaistalle.[4]

Termi ohitustie, yleisemmin puhekielessä käytetty muoto ohikulkutielle, ei viittaa ajoneuvojen ohittamiseen vaan on peräisin ajalta, jolloin Suomen tieverkkoa parannettiin niukkojen määrärahojen puitteissa lyhyin, ruuhkaiset taajamat kiertävin osuuksin. Päätieverkon uudistamisen edettyä useat näistä ohitusteistä ovat nykyisin osa moottoritieverkostoa, kuten esimerkiksi Lahden ohitustie.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Pääteiden uudet tietyypit Tiehallinto. Arkistoitu 25.10.2004. Viitattu 8.7.2020.
  2. Ohituskaistojen suunnittelu, 2003, s. 8
  3. Ohituskaistojen suunnittelu, 2003, s. 9
  4. Sippola, Jussi: Suomessa ohituskaistasta tulee usein kiihdytyskaista – ”Köyhän miehen moottoritie” voi jopa hidastaa liikennettä, sanoo asiantuntija Helsingin Sanomat. 13.4.2017. Viitattu 8.7.2020.

Aiheesta muualla muokkaa