Nymfaion (m.kreik. Νυμφαῖον) oli antiikin aikainen nymfaion eli nymfeille omistettu lähdekaivorakennus Olympiassa Kreikassa. Sen rakennutti Herodes Atticus.[1][2] Lähdekaivon rauniot sijaitsevat Olympian arkeologisella alueella Archaía Olympían kunnassa.

Nymfaion
Νυμφαῖον
Nymfaionin rauniot.
Nymfaionin rauniot.
Sijainti Archaía Olympía, Elis, Länsi-Kreikka, Kreikka
Koordinaatit 37°38′20″N, 21°37′49″E
Rakennustyyppi nymfaion
Valmistumisvuosi noin 160 jaa.
Rakennuttaja Herodes Atticus
Tyylisuunta korinttilainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Olympian arkeologinen alue
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia

muokkaa

Nymfaion rakennettiin roomalaisella ajalla noin vuonna 160 jaa. Herodes Atticuksen rahoittamana. Se tunnetaan myös nimellä Herodes Atticuksen eksedra. Piirtokirjoituksen perusteella Herodes omisti lähdekaivorakennuksen Zeukselle vaimonsa Regillan, joka toimi Olympian Demeter Khamynen papittarena, nimissä.[1][2][3] Sen suunnitteli mahdollisesti sama arkkitehti, joka suunnitteli myös Ateenan Agoran laidalla olleen Nymfaionin.[4]

 
Nymfaionin rauniot.

Lähdekaivo ja siihen liittynyt vesijohtoverkosto tarjosi Olympian pyhäkköalueelle puhdasta juomavettä, mistä oli aiemmin ollut puutetta erityisesti keskikesällä järjestettyjen Olympian kisojen aikana, sillä vettä oli siihen saakka saatu vain kaivoista. Samalla rakennelma kunnioitti sekä keisari Antoninus Piusta perheineen että Herodes Atticusta itseään perheineen.[1][2][3] Näin se symboloi hyvin Herodeen ja keisarisuvun läheistä suhdetta.[4]

Monet Nymfaionin osat käytettiin uudelleen 400-luvulla jaa., kun Feidiaan työpaja muutettiin kristilliseksi basilikakirkoksi.[2]

Rakennelma

muokkaa

Nymfaion sijaitsi Olympian temenos-alueen eli Altiksen pohjoislaidalla aarrekammioiden rivistön länsipuolella ja Heran temppelin pohjoispuolella. Se oli noin 33 metriä pitkä ja noin 13 metriä korkea, ja rinteessä sijainneena se kohosi pyhäkköalueen rakennuksista korkeimmalle Zeuksen temppelin jälkeen. Lähdekaivon julkisivu oli etelään pyhäkköalueelle päin.[1][2][3][4]

Todennäköisesti Herodes Atticuksen tytärtä Athenaidesta ja Marcus Aureliusta esittävät patsaat Nymfaionista.

Lähdekaivo koostui puolikaarenmuotoisesta apsis-seinämästä, jossa oli kahdessa kerroksessa syvennyksiä patsaille. Syvennyksiä oli yhteensä 22 kappaletta, 11 kummassakin kerroksessa. Ylemmässä rivissä olivat Herodes Atticusta ja tämän perhettä esittäneet patsaat, ja alemmassa Antoninus Piusta ja tämän perhettä esittäneet patsaat.[1][2][3] Patsaiden jalustaan oli kirjoitettu henkilön nimi sekä patsaan lahjoittaja: Herodes oli lahjoittanut keisarisuvun patsaat ja Elis puolestaan Herodeen suvun patsaat.[4] Kummankin kerroksen keskimmäisessä syvennyksessä oli Zeuksen patsas. Seinämän edessä oli samoin puolikaarenmuotoinen vesiallas, jonka keskellä oli marmorinen härkä, johon omistuspiirtokirjoitus oli kirjoitettu. Apsiksen halkaisija oli noin 16,6 metriä.[1][2][3]

Apsiksen edessä alempana oli toinen, suorakulmionmuotoinen vesiallas, jonka pituus oli noin 21,9 metriä ja leveys noin 3,4 metriä. Altaan kummassakin päässä oli pyöreä korinttilaista tyyliä edustanut naiskos eli pienoistemppeli. Niiden halkaisija oli noin 3,8 metriä. Toisessa naiskoksessa oli Herodes Atticuksen ja toisessa joko Antoninus Piuksen tai häntä keisarina seuranneen Marcus Aureliuksen patsas. Lähdekaivo oli tehty tiilestä ja päällystetty marmorilla.[1][2][3]

Vesi tuli lähdekaivoon akveduktia pitkin noin neljä kilometriä pyhäkköalueesta itään sijainneesta lähteestä ja laskeutui rakennelman kahden altaan kautta, minkä jälkeen se johdettiin putkistoon, joka johti veden edelleen eri puolille pyhäkköaluetta.[1][3]

Lähdekaivorakennus on säilynyt huonosti. Monet patsaista ovat kuitenkin säilyneet ainakin osittain. Parhaiten säilyneisiin lukeutuu kaivorakennuksen härkäpatsas. Löydetyt patsaat ovat Olympian arkeologisessa museossa.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h Olympia, Nymphaeum Perseus. Viitattu 16.2.2016.
  2. a b c d e f g h i Nymphaeon of Olympia Ministry of Culture and Sports. Viitattu 16.2.2016.
  3. a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Olympia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b c d Kosso, Cynthia & Scott, Anne (toim.): The Nature and Function of Water, Baths, Bathing, and Hygiene from Antiquity Through the Renaissance, s. 229–231. (Technology and Change in History 11) Brill, 2009. ISBN 9004173579. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

muokkaa