Nummen pitäjänmakasiinit
Nummen pitäjänmakasiinit (ruots. Nummis sockenmagasin) ovat Nummella, Uudellamaalla sijaitsevat kaksi vanhaa pitäjänmakasiiniä vuosilta 1754 ja 1850. Myös Nummen lainajyvästöksi kutsutut aitat sijaitsevat Nummen vanhan hautausmaan, sekä Nummen kotiseutumuseon, Ylhäisten ratustilan rakennuksen, välissä Nummen kirkonkylässä. Nummen lainajyvästö aloitti toimintansa marraskuussa 1752.[1][2]
| Nummen pitäjänmakasiinit / Nummen lainajyvästö | |
|---|---|
| Nummis sockenmagasin | |
 |
|
| Sijainti | Nummen kirkonkylä, Nummi, Uusimaa |
| Koordinaatit | 60°23'36.5"N 23°52'59.3"E |
| Rakennustyyppi | pitäjänmakasiini |
| Valmistumisvuosi | 1754 ja 1850 |
| Omistaja | Nummi-Seura ry |
| Tyylisuunta | Empire (uudempi makasiini) |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | laudoitus |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Arkkitehtuuri muokkaa
Makasiineista vanhempi on pitkänurkkainen hirsirakennus, joka on pystytetty luonnonkiviperustukselle itse makasiinia kapeamman hirsikehikon päälle. Makasiinissa on kaksinkertainen pohja, joiden välissä on tiilikerros, jota lujitettiin savella. Ovissa oli kankiraudat ja kolme lukkoa, joista yksi oli Nummen kunnanvaakunasta tuttu putkilukko.[1]
Rakennuksista vanhempi on pitkänurkkainen hirsirakennus, kun taas uudempi viljamakasiini on lyhytnurkkainen. Makasiineista vanhempi on pystytetty luonnonkiviperustukselle itse makasiinia kapeamman hirsikehikon päälle. Uudemman makasiinin kuistissa, ovessa ja räystäslinjoissa on empireen palautuvaa ilmettä. Uudemmassa makasiinissa on luonnonkivestä ladottu porras.[2]
Nykyisin Nummen pitäjänmakasiinit ovat Nummi-Seuran omistuksessa ja myös niissä toimii Nummen kotiseutumuseo.[2]
Historia ja toiminta muokkaa
Nummen pitäjänmakasiinit olivat Porvoon jälkeen varastoltaan suurimmat Uudenmaan ja Hämeen läänissä vuoden 1784 selvityksen mukaan. Tuolloin Uudenmaan ja Hämeen läänissä oli yhteensä 54 pitäjänmakasiinia ja Nummen viljavarallisuus oli 700 tynnyriä, kun Porvoolla oli 886 tynnyriä ja Lohjalla 250 tynnyriä.[1]
Vuoden 1814 tilien mukaan Nummen lainajyvästön pääoma-arvo oli 12 000 riikintaaleria. Näin suuri varallisuus riitti muun muassa uuden kivikirkon rakentamiseen Nummen pitäjään vuonna 1822.[1]
Suomen Talousseura myönsi vuonna 1805 lainajyvästön hoitajalle Kristian Ilmoniukselle Talousseuran hopeisen palkintomitalin hopeisella ketjulla ansioistaan lainajyvästön hoitajana. Kristian Ilmoniuksen isä Johan Ilmonius oli saanut vuonna 1773 Ruotsin Isänmaalisen Seuran hopeisen muistorahan niin ikään lainajyvästön ansiokkaasta hoidosta.[1]
Nummen kunnanvaakuna on saanut aiheensa Nummen pitäjänmakasiineista. Vaakunassa on sinisellä pohjalla hopeinen putkilukko, jolla on aikoinaan lukittu pitäjänmakasiinien ovet. Nummen pitäjänmakasiinit olivat varastoltaan suurimmat Uudenmaan ja Hämeen läänissä heti Porvoon jälkeen.[2]
Lainajyvästön hoitajat muokkaa
- Johan Ilmonius 1752-1790
- Kristian Ilmonius 1790-1824
- Johan Jakob Brunow 1825
- Adolf Fredrik Sandberg 1826-1827
- Carl Fredrik Stenström 1828-1851
- Carl Fredrik Vathen 1852-1857
- Adolf Fredrik Pokalen 1858-1897
- Johan Kukkonen 1989-1914
- Oskari Kuusela 1915-1916
- Jalmari Jokinen 1917-1932
- Toivo Saloniemi 1933-1938[1]