Nocturne (runo)

Eino Leinon kirjoittama runo

Nocturne on runoilija Eino Leinon kirjoittama runo. Sitä sanotaan Suomen tunnetuimmaksi runoksi, ja Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentin Siru Kainulaisen mukaan syynä on se, että se on kaunis, rytminen ja monitasoinen. Runon suosiota ovat lisänneet laulaja Vesa-Matti Loirin tulkinnat.[1][2] Laulun melodian ovat säveltäneet Perttu Hietanen ja Taisto Wesslin.[3] Yksi Loirin tulkinta on julkaistu levyllä Vesku Suomesta – Kaikki parhaat.

Leino kirjoitti Nocturnen lopulliseen muotoonsa heinäkuussa 1903 runoilija Otto Mannisen kotona Rasinkankaalla Kangasniemen Hokan kylässä. Tutkija Reijo Heikkisen mukaan Leino olisi kuitenkin kuvannut runossa lapsuutensa kotimaisemia Paltaniemellä Oulujärven rannalla. Leinon alkuperäinen käsikirjoitus runosta on nykyään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmissa, ja siihen sisältyy kolme säkeistöä, joista keskimmäinen on jätetty pois julkaistuista versioista.[4] Leino omisti Nocturnen rakastetulleen ja tulevalle vaimolleen Freya Schoultzille ja lähetti sen hänelle Helsinkiin kirjeenä 3. heinäkuuta 1903. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1905 Leinon runokokoelmassa Talviyö. Kertoman mukaan Leino olisi poistanut puuttuvan säkeistön Schoultzin pyynnöstä.[5]

Nocturnen sanat kuvaavat suomalaiseen kesäyöhön liittyvää luonnonmystiikkaa. Runon ensimmäisessä säkeessä mainittu ruislintu tarkoittaa ruisrääkkää.[4]

Runon sanat on piilotettu Suomen passiin turvallisuustekijäksi.[6]

LähteetMuokkaa

  1. Sanna Kähkönen: Nocturne on vaikuttava 1.7.2015. yle.fi/uutiset. Viitattu 1.7.2015.
  2. Heli Sirviö: Vesa-Matti Loiri Nocturnesta: "Vanamothan tuoksuvat aika pahalle, jos rehellisiä ollaan" 1.7.2015. yle.fi/uutiset. Viitattu 1.7.2015.
  3. Nocturne (Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu -) Fono.fi. Viitattu 29.5.2016.
  4. a b Reijo Heikkinen: Eino Leinon Nocturne-runon taustoja – Suomalaisen suviyön tuntojen tulkki Reijoheikkinen.fi 12.7.2015. Viitattu 29.5.2016.
  5. Tuula Uusi-Hallila & Anne Helttunen: Sitaattien salat – Mitä jokaisen tulee tietää suomalaisesta kirjallisuudesta, s. 138–139. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2016.
  6. Eeva Pentikäinen: Tiesitkö että passistasi löytyy suomalaista runoutta 23.3.2015. yle.fi/uutiset. Viitattu 1.7.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: