Nils Magnus Tolpo

suomalainen kirkkoherra ja teologian tohtori

Nils Magnus Tolpo (2. joulukuuta 1770 Köyliö17. kesäkuuta 1853 Tammela) oli suomalainen kirkkoherra ja teologian tohtori.[1]

HenkilöhistoriaMuokkaa

Tolpon vanhemmat olivat Pirkkalan kirkkoherra Mårten Tolpo (1726–1805) ja Eva Katarina Belin. Hän kävi Porin triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi 1787. Tolpo valmistui Turun akatemiasta filosofian maisteirksi 1792 ja hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1801. Hänestä tuli teologian tohtori 1831 ja riemumaisteri 1844.[1]

Tolposta tuli Turun akatemian psykologian dosentti vuonna 1795 ja metafysiikan dosentti vuonna 1799. Hän toimi logiikan ja metafysiikan vt. professorina 1804 ja 1805 sekä oli samalla Turun tuomiokapitulin amanuenssina vuodesta 1795, varanotaarina vuodesta 1802 ja notaarina vuodesta 1804. Vuonna 1809 Tolposta tuli Tammelan kirkkoherra ja vuonna 1811 lääninrovasti ja Hämeenlinnan koulujen tarkastaja. Hän laati vuonna 1807 Turun hiippakunnan ensimmäisen matrikkelin ja julkaisi muutamia suomenkielisiä kirjoja. Hän vastusti kirjoituksellaan Åbo Tidningar lehdessä J. V. Snellmanin kansallisuusohjelmaa ja sai sen ansiosta osakseen pilkkanimen.[2]

TeoksiaMuokkaa

  • Åbo stifts matrikel ; Utgifven af Nils M. Tolpo, consistorii notarie. Åbo, tryckt hos J. C. Frenckell, 1807
  • Muistutuxia Herran Jesuxen pyhästä ehtollisesta jotka muutaman ulkomaan opettajan kirjoitusten johdosta suomexi kirjoitti yxi Jumalan sanan palvelia Hämeesä N.M.T. Hjelt, Turku 1832
  • Dokt. Lutheruksen Vähän katekismuksen yksikertainen selitys jonga kirjoitti yksi Jumalan sanan palvelija Hämeesä. Nordensvan, Hämeenlinna 1848

LähteetMuokkaa

  1. a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Nils Magnus Tolpo. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=10357>. Luettu 23.9.2017.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 1499