Avaa päävalikko

Niinisalon rautatieasema

rautatieliikennepaikka Kankaanpäässä

Niinisalon rautatieasema (lyh. Nns) on Kankaanpään Niinisalossa sijaitseva rautatieliikennepaikka. Liikenne Porin suunnasta aloitettiin joulukuussa 1933. Radanrakennuksen edettyä liikenne Parkanon suuntaan voitiin aloittaa 1935. Thure Hellströmin piirtämä asemarakennus valmistui 1934. Samana vuonna asema-alueelle rakennettiin myös vesitorni.[1]

Niinisalo
Niinisalon rautatieasema.jpg
Perustiedot
Lyhenne Nns
Rataosa Haapamäki–Pori-rata
Ratakilometri 386+215
Sijainti 61°50′41″N, 022°28′54″E
Osoite Kievarinkatu 18, 38840 Niinisalo
Kunta Kankaanpää
Etäisyydet Haapamäki 129 km
Pori 65 km
Parkano 42 km
Jämijärvi 11 km
Kankaanpää 6 km
Avattu 16.12.1933
Lakkautettu
 • henkilöliikenne  31.5.1981
Asemarakennus
Suunnittelija Thure Hellström
Materiaali puu
Rakennettu 1934

Koko rataosan rakennustöiden kannalta Niinisalo, jonne radan rakentajat pääsivät kesällä 1933, oli tärkeä etappipaikka, koska nyt päästiin käsiksi Hämeenkankaan hiekka- ja soravaroihin. Heinäkuusta 1933 lähtien Niinisalon sorakuopasta kuormattiin ja kuljetettiin noin 150 000 kuutiometriä raidesoraa ja pengertäytettä ratatyömaalle.[2]

Aseman läheisyyteen valmistuivat Niinisalon varuskunnan ensimmäiset rakennukset vuonna 1934, ja sen toiminta käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin. Varuskunta toimi kertausharjoituskeskuksena toisen maailmansodan syttymiseen saakka. Juuri talvisodan alla siirrettiin Reserviupseerikoulu Haminasta Niinisaloon. Valvontakomission määrättyä RUK:n toiminnan keskeytettäväksi vuonna 1945 varuskunnassa toimi Internaatiksi kutsuttu valtion sisäoppilaitos armeijasta kotiutettuja oppikoulujen oppilaita varten, ja pari vuotta myöhemmin Niinisalon kasarmialuetta alettiin muuttaa tykistövaruskunnaksi. Varuskunnan ansiosta Niinisalosta kehittyi varsin huomattava taajama, jossa oli 1960-luvulla liki 1 300 asukasta. Ratapihan länsipäästä rakennettiin sivuraide varuskunta-alueelle 1950-luvun alkupuolella.[1]

Niinisalon rautatieasema muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1976 ja henkilöliikenne lakkautettiin koko Haapamäki–Pori-radalta keväällä 1981. Tämän jälkeen rataosalla on liikennöinyt lähinnä Puolustusvoimien sotilasjunia. Niinisalon rautatieasemasta tuli rataosan läntinen päätepiste kun yhteys Kankaanpään suuntaan suljettiin 1999. Kankaanpään rautatieasemalle johtava rata jäi yhä osaksi Niinisalon ratapihaa kunnes sen kunnossapito lopetettiin 2001. Niinisalon varuskunta-alueelle johtanut kuormausraide on purettu, haarautumiskohtaan on rakennettu uusi päätylaituri. Asemarakennus on yhä jäljellä.[1] Niinisalon ja Parkanon välinen rata on ollut sulkemisuhan alla[3], mutta toistaiseksi Puolustusvoimain sotilasjunat kulkevat yhä muutaman kerran vuodessa Niinisalosta Parolaan sekä Lappiin. Lisäksi Niinisaloon tehdään satunnaisia museojunamatkoja mm. Haapamäeltä.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 201. Affecto Finland, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  2. Kuosa, Kalle: Niinisalon varuskunta, s. 31. Kankaanpää: Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys ry, 1985.
  3. http://www.ylasatakunta.fi/uutiset/747-selvisy-esittaa-kihnion-ja-niinisalon-ratojen-sulkemista
  4. http://www.hmvy.fi/wp/

Aiheesta muuallaMuokkaa