Nihonbashi

Nihonbashi (jap. 日本橋) on Tokion alue ja kaupunginosa Chūōn erillisalueella. Nihonbashin alue käsittää Chūōn pohjoisosan, joka muodosti ennen vuotta 1947 Tokion kaupungin Nihonbashi-kun suuralueen. Nihonbashiin on keskittynyt monenlaista liiketoimintaa. Historiallisesti se oli Edon eli Tokion tärkein liikealue ja nykyisinkin se on osa Tokion ydinkeskustaa. Alue kehittyi kauppapaikaksi Edo-kaudella 1600-luvulla ja sai nimensä siellä edelleen olevalta Nihonbashin sillalta (’Japanin silta’). Tätä siltaa on pidetty Tokiosta mitattavien etäisyyksien nollapisteenä Edo-kaudelta asti. Se oli myös paikka, johon Tōkaidō ja muut Edon viidestä maantiestä päättyivät.^[1]^[2]^[3]

Nihonbashi

Nihonbashi on myös laajempaa Nihonbashin aluetta suppeampi kaupunginosa, joka sijaitsee Tokion rautatieaseman itä- ja Nihonbashin sillan eteläpuolella. Kaupunginosa on Nihonbashin seudun ydinaluetta, ja sitä palvelee Nihonbashin metroasema.^[4]

Historia muokkaa

Vielä 1500-luvun lopulla Nihonbashi oli alavaa kosteikkoa Sumidajoen ja Tokionlahden pohjukan eli Hibiya-irien välissä. Kun Tokugawa Ieyasu oli ottanut Edon haltuunsa, alueelle alettiin rakentaa kauppias- ja käsityöläisväestön (chōnin) kortteleita. Nimensä kaupunginosa sai 68 metriä pitkältä Nihonbashin sillalta, joka lienee rakennettu Nihonbashijoen yli vuonna 1603. Sillalta alkoi maan tärkein tiereitti Tōkaidō, joka johti länteen Kioton suuntaan.^[1]

Edo-kaudella Nihonbashi oli Edon vilkkainta liikealuetta, jossa oli paljon kauppoja ja tukkuliikkeitä. Esimerkiksi Mitsukoshi-tavaratalo, jonka nykyinen rakennus on valmistunut vuonna 1935, juontaa juurensa Mitsuin suvun Nihonbashiin Edo-kaudella perustamaan Echigoya-tekstiililiikkeeseen.^[2]^[3] Alueella toimi myös kultakolikoiden painamisesta vastannut kilta (kinza), josta kehittyi sittemmin Japanin pankki. Nykyisen Nihonbashi-Ningyōchōn kaupunginosan paikalla sijaitsi 1600-luvun alkupuolella Yoshiwaran punaisten lyhtyjen kortteli, joka kuitenkin siirrettiin Asakusaan vuoden 1657 Meireki-suurpalon jälkeen. Koska Nihonbashijoki oli merkittävä vesiväylä, sen varrelle kehittyi jo 1500-luvun lopulla kalatori, josta kasvoi kaupungin tärkein merenelävien kauppapaikka. Se sijaitsi Nihonbashissa aina vuoteen 1935 saakka, kunnes se siirrettiin Tsukijiin.^[1]

Meiji-kaudella vuonna 1911 vanha Nihonbashin silta korvattiin uusrenessanssityylisellä kivisillalla. Aiemmin alueella oli paljon kanavia, mutta monet niistä täytettiin, ja toisen maailmansodan jälkeen Nihonbashijoen yläpuolelle rakennettiin Tokion pääkaupunkimoottoritien haara. Myös Nihonbashin silta on jäänyt sen alle. Vuoteen 1947 saakka Nihonbashi muodosti oman suuralueensa Nihonbashi-kun.^[1]^[3]

2000-luvulla alueella on aloitettu useita kaupunkikehityshankkeita, kuten Nihonbashi-Muromachin kaupunginosassa sijaitseva Coredo Muromachi pilvenpiirtäjineen.^[3]

Nihonbashi 1830-luvun puupiirroksessa, Hiroshige.
Nihonbashi, ilmakuva vuodelta 1930

Kaupunkikuva ja rakennukset muokkaa

Nihonbashin alue muokkaa

Nihonbashin katukuvaa vuonna 1967

Nihonbashin alue käsittää Chūōn erillisalueen pohjoisosan, joka rajautuu idässä Sumidajokeen ja pohjoisessa Kandajokeen. Nihonbashijoki, jonka yli Nihonbashi-silta on rakennettu, virtaa alueen läpi lännestä itään ja laskee Sumidajokeen. Naapurialueita ovat lännessä Chiyoda, pohjoisessa Taitō sekä idässä Sumidajoen vastarannalla Sumida ja Kōtō.^[5]^[4]

Nihonbashin alueeseen lasketaan kuuluvaksi 22 kaupunginosaa. Valtaosan nimessä on etuliite ”Nihonbashi”:^[5]

Nihonbashi on tiiviisti rakennettua liike- ja asuinaluetta, jossa on muun muassa tavarataloja, pankkeja ja yritysten pääkonttoreita. Vilkkainta liikealuetta ovat Nihonbashin, Nihonbashi-Hongokuchōn ja Nihonbashi-Muromachin kaupunginosat, joissa kohoaa myös monia korkeita rakennuksia. Tokion rautatieaseman edustalla sijaitsevaan Yaesuun on sijoittunut paljon ravintoloita ja baareja. Nihonbashi-Kabutochōn kaupunginosassa on Tokion pörssi, ja siellä sai alkunsa myös Japanin pankki, joka toimii nykyään kuitenkin Hongokuchōn kaupunginosassa. Aluetta onkin kutsuttu myös ”Japanin Wall Streetiksi”. Nihonbashi-Horidomechōn, Ōdenmachōn ja Yokoyamachōn kaupunginosat tunnetaan vuorostaan tekstiilien tukkukaupasta. Nihonbashi-Hamachōn ja Ningyōchōn alueilla on säilynyt nykyaikaan saakka Tokion historiallisten kauppiaskortteleiden (shitamachi) kulttuuripiirteitä.^[5]^[1]

Mitsukoshi Nihonbashi -tavaratalo
Nihonbashi Mitsui Tower
Tokion pörssi
Nihonbashi-Ningyōchōn katukuvaa

Nihonbashin kaupunginosa muokkaa

Nihonbashi-niminen kaupunginosa sijaitsee Nihonbashin alueen lounaisosassa Nihonbashijoen etelärannalla. Naapurikaupunginosia ovat lännessä Yaesu, pohjoisessa Nihonbashi-Muromachi ja Nihonbashi-Honchō, idässä Nihonbashi-Kabutochō ja Hatchōbori sekä etelässä Kyōbashi. Alueen läpi kulkevat lounais–koillissuuntaiset pääkadut Chūō-dōri ja Shōwa-dōri, jotka jatkuvat etelään Ginzan liikealueelle saakka. Idässä kaupunginosa rajautuu Tokion pääkaupunkimoottoritiehen.^[4] Kaupunginosan pinta-ala on 0,28 neliökilometriä,^[6] ja se jakautuu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat Nihonbashi 1-chōme, Nihonbashi 2-chōme ja Nihonbashi 3-chōme. Niissä on yhteensä 344 asukasta (marraskuussa 2022).^[7]

Nihonbashissa sijaitsevat muun muassa historiallinen Takashimaya-tavaratalo, jonka vuonna 1933 valmistunut rakennus on otettu Japanin tärkeän kulttuuriomaisuuden luetteloon, ja Coredo Nihonbashi -ostoskeskus. Alueen pohjoisrajalla Nihonbashijoen ylittää historiallinen Nihonbashi-silta, jonka yläpuolelle on rakennettu 1960-luvulla pääkaupunkimoottorien haara.^[3]^[4]