Nihoa

Väestö
Sijainti	23°03′38″N, 161°55′19″W; Honolulu, Havaiji; Yhdysvallat
Saariryhmä	Havaiji
Pinta-ala	0,701 km²
Suojelualue	Papahānaumokuākea
Luokitus	National Register of Historic Places -luetteloitu kohde (13. kesäkuuta 1988)

Nihoa on Luoteisten Havaijisaarten kaakkoisin pikkusaari, joka sijaitsee noin kaksisataa kilometriä luoteeseen Niihaun saarelta ja noin 450 km Honolulusta. Asumatonta saarta ympäröi noin 570 km²:n laajuinen koralliriutta.

Luonto muokkaa

Matkan päästä saaren karu maisema näyttää elinkelvottomalta, mutta saarelta paljastuu runsaslajinen ekosysteemi, joka sisältää vain Nihoalla esiintyviä hyönteis-, merilintu- ja kasvilajeja. Nihoanpalilaa ja laysaninkerttusta tavataan pelkästään Nihoalla. Saarella on myös 72 niveljalkaislajia, joita ei tavata muualla. Saaren lähivesissä on runsaasti eri kalalajeja, ja sitä ympäröivältä koralliriutalta on löydetty 17 korallilajia. Voimakkaan aallokon vuoksi useimmat korallilajit ovat toistakymmentä metriä pinnan alla.^[2]

Saaren pohjoisosan basalttijyrkänne putoaa jyrkästi syvälle mereen myös pinnan alla. Saarelle sallitaan vain vähän vierailijoita. Vierailulupaa täytyy hakea The U.S. Fish and Wildlife Services -virastolta, ja lupia myönnetään enimmäkseen vain kulttuurin- tai luonnontieteellisen tutkimuksen tekijöille.^[2]

Historia muokkaa

Saarella on ollut havaijilaisasutusta vuosien 1000 ja 1700 välillä, ja sieltä on löydetty yli 80 muinaisjäännöspaikkaa, kuten keinotekoisia asumuspengerryksiä, asumuksia, uskonnollisten paikkojen jäänteitä, maanviljelypengerryksiä sekä luolahautoja. Näistä useimmat muistuttavat vastaavia Havaijin pääsaarilta tehtyjä löytöjä. Saarella uskotaan asuneen jopa 175 ihmistä, jotka ovat eläneet sen luonnonvarojen ja makeanveden lähteen avulla.^[2]

Kapteeni Douglasin käydessä saarella 1789 se ei ollut enää asuttu. Kuningatar Kaahumanu kävi Nihoalla 1822 ja julisti saaren osaksi Havaijia, ja vuonna 1857 kuningas Kamehameha IV julisti sen virallisesti osaksi Havaijin kuningaskuntaa. Kuningatar Liliuokalani kävi saarella 200-henkisen seurueensa kanssa 1885, vierailusta tehtiin dokumentoitu matkakertomus. Yhdysvallat määritteli saaren muiden Luoteis-Havaijin saarten tavoin (Midwayta lukuun ottamatta) luonnonsuojelualueeksi. Tanagerin retkikunta vieraili saarella 1923–1924 ja teki siellä kulttuurista ja biologista tutkimusta. Vuonna 1997 havaijilainen alkuperäisväestöryhmä Hui Mälama I Nä Küpuna O Hawai`i Nei palautti saarelle sieltä vuosikymmeniä aiemmin poistettuja esi-isien luita.^[2]