Neuvostoliitto yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa

Sija    Gold medal blank.svg       Silver medal blank.svg       Bronze medal blank.svg    Yhteensä
1. 120 110 101 331

Neuvostoliitto osallistui yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman Euroopan-mestaruuskilpailuihin vuosina 1946–1990 ja on edelleen kisojen kaikkien aikojen menestynein maa. Yksittäisissä kisoissa se oli viisi kertaa mitalitilastossa ensimmäinen, viisi kertaa toinen ja kolmesti kolmas. Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena syntyneistä maista Venäjä on ollut EM-kisojen menestyksekkäin maa vuosina 1994–2006.

Neuvostoliiton EM-mitalit kisoittainMuokkaa

Neuvostoliitto saavutti vähintään kuusi kultamitalia kaikissa EM-kilpailuissa, joihin se osallistui. Kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana menestystä maalle saavuttivat erityisesti naiset. Vuonna 1946 neuvostoliittolaiset voittivat viisi kultamitalia naisten ohjelmassa olleissa yhdeksässä lajissa ja vuonna 1954 peräti kahdeksan kultaa 11 lajissa. Vielä vuosien 1958 ja 1962 kisoissa neuvostoliittolaiset voittivat puolet naisten lajeissa jaetuista 12 kultamitalista mutta Itä-Saksan naisurheilun voimistuminen muutti voimasuhteita. Neuvostoliitto pysyi jatkossa EM-kilpailujen kärkimaana enemmän miesurheilijoidensa ansiosta: vuosina 1969 ja 1971 Neuvostoliiton miehet voittivat seitsemän, vuonna 1974 kuusi ja vuonna 1986 jälleen seitsemän kultamitalia miesten lajien kokonaismäärän ollessa 24.

Yksittäisten kisojen mitalitilastoissa Neuvostoliiton edellä oli Oslon kisoissa 1946 vain Ruotsi ja Brysselissä 1950 ainoastaan Iso-Britannia. Vuodesta 1966 alkaen mitalitilaston kärkimaana oli Itä-Saksa, jonka edelle Neuvostoliitto pääsi ainoastaan Prahassa 1978 ja Stuttgartissa 1986. Budapestissa 1966 Puola, Ateenassa 1982 Länsi-Saksa sekä Splitissä 1990 Iso-Britannia jätti Neuvostoliiton mitalitilastossa kolmannelle sijalle.


Kisapaikka ja -vuosi Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Sijoitus
mitalitilastossa
1946 Oslo 6 7 4 17 2.
1950 Bryssel 6 5 6 17 2.
1954 Bern 16 11 8 35 1.
1958 Tukholma 11 15 9 35 1.
1962 Belgrad 13 6 10 29 1.
1966 Budapest 6 7 7 20 3.
1969 Ateena 9 7 8 24 2.
1971 Helsinki 9 3 8 20 2.
1974 Rooma 9 3 5 17 2.
1978 Praha 12 12 10 34 1.
1982 Ateena 6 12 8 26 3.
1986 Stuttgart 11 13 12 36 1.
1990 Split 6 9 6 21 3.
Yhteensä 120 110 101 331 1.

Neuvostoliiton menestyneimmät EM-kisaurheilijatMuokkaa

Neuvostoliiton menestynein EM-kisaurheilija on pikajuoksija Valeri Borzov, joka vuosina 1969–1974 voitti neljä henkilökohtaista kultamitalia ja saavutti kerran viestijuoksussa hopeaa. Maan ensimmäinen neljään kultamitaliin yltänyt urheilija oli pikajuoksija Maria Itkina, joka saavutti vuosina 1954–1962 kultamitaliensa lisäksi yhden pronssin. Yhdessä lajissa neljä peräkkäistä mestaruutta ovat saavuttaneet keihäänheittäjä Jānis Lūsis ja kuulantyöntäjä Nadežda Tšižova. Viisissä peräkkäisissä EM-kisoissa saman lajin mitalin on saavuttanut pituushyppääjä Igor Ter-Ovanesjan, jonka mitaleista kolme on kultaa. Kaikkiaan eniten mitaleja on pikajuoksija Jevgenia Setšenovalla, jonka kuuden mitalin kokoelmassa on kaksi kutakin väriä.


Urheilija Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Vuodet Lajit
Valeri Borzov 4 1 0 5 1969–1974 100 metriä, 200 metriä, 4 × 100 metriä
Maria Itkina 4 0 1 5 1954–1962 200 metriä, 400 metriä, 4 × 100 metriä
Jānis Lūsis 4 0 0 4 1962–1971 keihäänheitto
Nadežda Tšižova 4 0 0 4 1966–1974 kuulantyöntö
Igor Ter-Ovanesjan 3 2 0 5 1958–1971 pituushyppy
Tamara Press 3 0 1 4 1958–1962 kuulantyöntö, kiekonheitto
Galina Bystrova 3 0 0 3 1958–1962 80 metrin aidat, viisiottelu
Vasili Kuznetsov 3 0 0 3 1954–1962 kymmenottelu
Juri Sedyh 3 0 0 3 1978–1986 moukarinheitto
Jevgenia Setšenova 2 2 2 6 1946–1950 100 metriä, 200 metriä, 4 × 100 metriä
Viktor Sanejev 2 2 0 4 1969–1978 kolmiloikka
Vera Krepkina 2 1 0 3 1954–1958 100 metriä, 4 × 100 metriä
Irina Turova 2 1 0 3 1954 100 metriä, 200 metriä, 4 × 100 metriä
Nina Dumbadze 2 0 0 2 1946–1950 kiekonheitto
Nikolai Karakulov 2 0 0 2 1946–1950 200 metriä, 4 × 100 metriä
Ljudmila Kondratjeva 2 0 0 2 1978 200 metriä, 4 × 100 metriä
Faina Melnik 2 0 0 2 1971–1974 kiekonheitto
Leonid Štšerbakov 2 0 0 2 1950–1954 kolmiloikka
Svetlana Ulmasova 2 0 0 2 1978–1982 3 000 metriä

LähteetMuokkaa

  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.