Venäjän tiedeakatemia

venäläinen tiedeinstituutio

Venäjän tiedeakatemia (ven. Росси́йская акаде́мия нау́к, РАН, Rossijskaja akademija nauk, RAN) on Venäjän ylin tieteen instituutio. Neuvostoliiton aikana sen nimi oli Neuvostoliiton tiedeakatemia ja aiemmin Pietarin tiedeakatemia tai Keisarillinen tiedeakatemia. Tiedeakatemian pääpaikka oli alkujaan Pietari, vuodesta 1934 lähtien Moskova.[1]

Venäjän tiedeakatemia
Росси́йская акаде́мия нау́к
Venäjän tiedeakatemian nykyinen keskuspaikka Moskovassa.
Venäjän tiedeakatemian nykyinen keskuspaikka Moskovassa.
Perustettu 8. helmikuuta 1724
Tyyppi tiedeakatemia
Kotipaikka  Venäjä
Päämaja Leninski prospekt 14
Moskova, Venäjä
Puheenjohtaja Gennadi Krasnikov
Aiheesta muualla
Sivusto
Pietarin tiedekeskus

Akatemia koostuu henkilöjäsenistä (833 akateemikkoa, 1 097 kirjeenvaihtajajäsentä[2]) ja lukuisista eri tieteenalojen instituuteista (tutkimuslaitoksista).lähde?

Tiedeakatemian puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2022 Gennadi Krasnikov (ven. Геннадий Красников).[3]

Organisaatio muokkaa

Venäjän tiedeakatemia on järjestäytynyt toisaalta 13 tieteenalakohtaiseen osastoon, toisaalta neljälle maantieteelliseen haaraosastoon (pääosaston lisäksi) ja 15 alueelliseen tiedekeskukseen valtakunnan länsiosassa (vuonna 2023).lähde?

Haaraosastot muokkaa

Alueelliset tiedekeskukset muokkaa

Alueelliset tiedekeskukset ovat eri alojen tutkimuslaitosten alueellisia ja paikallisia yhteenliittymiä valtakunnan länsi- ja eteläosissa.lähde?

Historiaa muokkaa

 
Alkuperäinen Keisarillisen tiedeakatemian päärakennus Kunstkamera Pietarissa.

Pietari Suuri perusti Tiedeakatemian senaatin päätöksellä 28. tammikuuta 1724 Pietariin.[1][4] Tiedeakatemian varhaisia jäseniä olivat muun muassa Leonhard Euler, Anders Lexell, Christian Goldbach, Nicholas II Bernoulli, Daniel Bernoulli, Caspar Friedrich Wolff, Joseph-Nicolas Delisle, Georg Wolfgang Kraft ja Gerhard Friedrich Müller.lähde?

1700-luvun lopussa tiedeakatemia kokosi johtaja Jekaterina Daškovan aloitteesta kuusiosaisen venäjänkielen sanakirjan Slovar Akademii Rossijskoi (ven. Словарь Академии Российской, 1789–1794).[5]

Tuohon aikaan venäläiset tutkimusmatkailijat luotasivat oman maansa etäisimmät kolkat tiedeakatemian tuella.

Vuonna 1925 Neuvostoliitto nimitti tiedeakatemian maan tieteen ylimmäksi instituutioksi. Eri neuvostotasavaltoihin perustettiin omat tiedeakatemiansa:lähde?

  • Ukraina – Академія наук Української РСР; per. 1918
  • Valko-Venäjä – Акадэмія Навукаў Беларускай ССР; per. 1929
  • Uzbekistan – Ўзбекистон ССР Фанлар академияси; per. 1943
  • Kazakstan – Қазақ ССР Ғылым Академиясы, per 1946
  • Georgia – საქართველოს სსრ მეცნიერებათა აკადემია, per. 1941
  • Azerbaidžan, per. 1935
  • Liettua – Lietuvos TSR Mokslų akademija, per. 1941
  • Moldova – Академия де Штиинце а РСС Молдовенешть. per. 1946
  • Latvia – Latvijas PSR Zinātņu akadēmija, per. 1946
  • Kirgisia, per. 1954
  • Tadžikistan, per. 1953
  • Armenia, per. 1943
  • Turkmenistan, per. 1951
  • Viro – Eesti NSV Teaduste Akadeemia, per. 1946.

Tiedeakatemia siirtyi Moskovaan vuonna 1934. Venäjä sääti lain tiedeakatemiastaan 2.12.1991.

Merkittäviä henkilöitä muokkaa

Nobel-palkittuja Venäjän tiedeakatemian henkilöitä muokkaa

Puheenjohtajat muokkaa

Seuraavat henkilöt ovat toimineet tiedeakatemian puheenjohtajina:[6][7]

Keisarillinen tiedeakatemia

Neuvostoliiton tiedeakatemia

Venäjän tiedeakatemia

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Academy of Sciences. Russian organization Encyclopaedia Britannica, britannica.com. Viitattu 21.11.2021. (englanniksi)
  2. Luettelot Venäjän tiedeakatemian akateemikoista ja kirjeenvaihtajajäseistä (venäjäksi)
  3. Gennady Krasnikov elected new President of the Russian Academy of Sciences 20.9.2022. Novye Izvestia. Viitattu 1.10.2022. (englanniksi)
  4. Istoritšekaja spravka ras.ru. Viitattu 21.11.2021. (venäjäksi)
  5. A Rakin, M Žerebcova: Review on: Komi jazyk. Entsiklopedija. Otvetstvennyj redaktor kandidat filologitšeskich nauk G. V. Fedjunjova, Moskva 1998; pp. 233–235. Linguistica Uralica, 2001, 37. vsk, nro 3, s. 233. doi:10.3176/lu.2001.3.10. ISSN 0868-4731. Artikkelin verkkoversio.
  6. Президенты Российской академии наук за всю историю Presidents of the Russian Academy of Sciences throughout its history Malline:In lang - at the Academy's official site
  7. Алексей Торгашев Академия наук, которой не было ("The Academy which wasn't") Malline:In lang Malline:Webarchive

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.