Avaa päävalikko
Venäjän tiedeakatemian nykyinen keskuspaikka Moskovassa.
Pietarin tiedekeskus

Venäjän tiedeakatemia (ven. Росси́йская акаде́мия нау́к, РАН, Rossijskaja akademija nauk, RAN) on Venäjän ylin tieteen instituutio. Neuvostoliiton aikana sen nimi oli Neuvostoliiton tiedeakatemia ja aiemmin Pietarin tiedeakatemia tai Keisarillinen tiedeakatemia. Tiedeakatemian pääpaikka on Moskovassa. Akatemia koostuu sekä henkilöjäsenistä (848 akateemikkoa ja 1075 kirjeenvaihtajajäsentä), että lukuisista eri tieteenalojen instituuteista (tutkimuslaitoksista).lähde?

Tiedeakatemian puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2017 Alexander Sergeev.[1]

OrganisaatioMuokkaa

Venäjän tiedeakatemia on järjestäytynyt toisaalta 13 tieteenalakohtaiseen osastoon, toisaalta kolmeen maantieteelliseen haaraosastoon valtion itäosissa (pääosaston lisäksi) ja 15 alueelliseen tiedekeskukseen valtakunnan länsiosassa (vuonna 2019).

HaaraosastotMuokkaa

Alueelliset tiedekeskuksetMuokkaa

Alueelliset tiedekeskukset ovat eri alojen tutkimuslaitosten alueellisia ja paikallisia yhteenliittymiä valtakunnan länsi- ja eteläosissa.

HistoriaaMuokkaa

 
Alkuperäinen Keisarillisen tiedeakatemian päärakennus Kunstkamera Pietarissa.

Pietari Suuri perusti Tiedeakatemian senaatin päätöksellä 28. tammikuuta 1724 Pietariin. Tiedeakatemian varhaisia jäseniä olivat mm. Leonhard Euler, Anders Lexell, Christian Goldbach, Nicholas II Bernoulli, Daniel Bernoulli, Caspar Friedrich Wolff, Joseph-Nicolas Delisle, Georg Wolfgang Kraft ja Gerhard Friedrich Müller.

1700-luvun lopussa tiedeakatemia kokosi suuren venäjän kielen sanakirjan. Tuohon aikaan venäläiset tutkimusmatkailijat luotasivat oman maansa etäisimmät kolkat tiedeakatemian tuella.

Vuonna 1925 Neuvostoliitto nimitti tiedeakatemian myös neuvostojen maan tieteen ylimmäksi instituutioksi. Eri neuvostotasavaltoihin perustettiin omat tiedeakatemiansa:

  • Ukraina – Академія наук Української РСР; per. 1918
  • Valko-Venäjä – Акадэмія Навукаў Беларускай ССР; per. 1929
  • Uzbekistan – Ўзбекистон ССР Фанлар академияси; per. 1943
  • Kazakstan – Қазақ ССР Ғылым Академиясы, per 1946
  • Georgia – საქართველოს სსრ მეცნიერებათა აკადემია, per. 1941
  • Azerbaidžan, per. 1935
  • Liettua – Lietuvos TSR Mokslų akademija, per. 1941
  • Moldova – Академия де Штиинце а РСС Молдовенешть. per. 1946
  • Latvia – Latvijas PSR Zinātņu akadēmija, per. 1946
  • Kirgisia, per. 1954
  • Tadžikistan, per. 1953
  • Armenia, per. 1943
  • Turkmenistan, per. 1951
  • Viro – Eesti NSV Teaduste Akadeemia, per. 1946.

Tiedeakatemia siirtyi Moskovaan vuonna 1934. Venäjä sääti lain tiedeakatemiastaan 2.12.1991.

Nobel-palkittuja Venäjän tiedeakatemian henkilöitäMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.