Wikipedia

Nepalin maanjäristys 2015

Nepalissa huhtikuussa 2015 tapahtunut maanjäristys

Nepalin maanjäristys 2015 oli 7,8 momenttimagnitudin maanjäristys, joka tapahtui Nepalissa 25. huhtikuuta 2015. Järistyskeskus oli noin 80 kilometrin päässä Kathmandusta, maan pääkaupungista. Järistys oli magnitudiltaan Nepalin historian voimakkain yli 80 vuoteen.[2] Monelta vaikutukseltaan huhtikuun 2015 maanjäristys oli Nepalissa vertailukohtana käytettyä vuoden 1934 järistystä tuhoisampi.

Nepalin maanjäristys 2015
Nepalin maanjäristyksen raunioittama talo.
Nepalin maanjäristyksen raunioittama talo.
Päivämäärä 25. huhtikuuta 2015
Magnitudi 7,8 (25.4.2015)+
7,3 (12.5.2015) (Mw)
Syvyys 15 km
Episentrumin sijainti 28.165°N, 84.725°E
Maat, joihin
vaikutukset ulottuivat		 Nepal
Pohjois-Intia
Tiibet, Kiina,
Bangladesh,
Pakistan,
Bhutan
Henkilövahingot Menehtyneet: ainakin 8 902[1]
Huhtikuun 25. päivän 2015 maanjäristyksen ja sen voimakkaimpien 25.-26.4. ja 12.5.2015 jälkijäristysten sijainti Nepalin kartalla. USGS:n laskelman mukaan pahimman tärinän kokeneet Nepalin vyöhykkeet ovat mukana linkillä.

Vuoden 2015 maanjäristys vaati jälkijäristyksineen yli 8 900 kuolonuhria ja vaikuttaa YK:n mukaan yli kahdeksan miljoonan ihmisen elämään. Kaikkiaan 2,8 miljoonaa ihmistä oli humanitaarisen avun tarpeessa. Yli 1,8 miljoonaa on saanut jonkin verran ruoka-apua. Yli 500 000 rakennusta tuhoutunui ja yli 260 000 rakennusta vaurioitui. Joissain piirikunnissa 90 prosenttia rakennuksista tuhoutui. Toukokuun 12. päivän jälkijäristyksen jälkeen vakavasti vaurioituneeksi luokiteltiin 14 Nepalin kaikkiaan 75 piirikunnasta.[3][4]

Järistys muokkaa

Huhtikuun 25. päivänä 2015 kello 6.11.26 UTC eli 11.56.25 paikallista Nepalin aikaa, Nepalin Gandakin vyöhykkeen Gorkhan piirikunnan pohjoisosissa tapahtui 15 kilometrin syvyydessä voimakkuudeltaan 7,8 momenttimagnitudin maanjäristys.[5] Pääjäristyksen jälkeen Nepalissa esiintyi lukuisia jälkijäristyksiä, joista kolme on ollut merkittäviä, yli Mw6,5:n jälkijäristyksiä. Näistä ensimmäinen (M6,6) ilmeni runsas puoli tuntia pääjäristyksestä[6] ja toinen (M6,7) vuorokausi pääjäristyksen jälkeen.[7] Edellisiä voimakkaampi, 7,3 momenttimagnitudin jälkijäristys sattui 12. toukokuuta kello 7.05 UTC eli 12.50 Nepalin aikaa.[8]

Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen (USGS) laskelmien mukaan maanjäristyksen ja sen jälkijäristysten aiheuttama maan tärähtely suuntautui erityisesti järistyskeskuksesta itäkaakkoon ulottuvalle, Nepalin pääkaupunki Kathmandun ympäristöön sijoittuvalle vyöhykkeelle.[9] Laskettu voimakkaimman tärinän alue osui Gandakin järistyskeskuksen itäpuolisiin Nepalin väkirikkaimpien maakuntatason vyöhykkeisiin eli (väkiluvut vuodelta 2011) Bagmatiin (3,84 milj. asukasta), Narayaniin (2,98 milj.) ja Janakpuriin (2,84 milj.).[10] USGS:n pääjäristyksestä esittämän arvion mukaan noin 4 000 ihmistä asui raunioittavan tärinän (MMI=IX) alueella, 5,299 miljoonaa tuhoisan tärinän (MMI=VIII) ja yhteensä 9,288 miljoonaa ihmistä hyvin voimakkaan tärinän (luokka VII) alueella.[11] Jälkijäristykset, etenkin toukokuun 12. päivänä sattunut 7.3 momenttimagnitudin jälkijäristys laajensi ja muutti voimisti tuhoalueen painotusta idemmäksi edellä kuvatusta pääjäristyksen jälkeisestä arviosta.

Vaikutukset muokkaa

Järistyksen ja jälkijäristysten, sekä näihin liittyneiden lumi- ja maanvyöryjen jäljiltä löydettiin yli 8 900 kuolonuhria, joista yli 220 kirjattiin 7,3 momenttimagnitudin jälkijäristyksen aiheuttamaksi. Yli 250 ihmistä oli kadoksissa järistysten jäljiltä.[1] Nepalin uhreista noin 7 300–7 800 arvioitiin menehtyneen rakennusten romahtaessa; 600–1 000 maan- ja lumivyöryjen tai muiden seurannaisvaikutusten johdosta.[1] Maanjäristys oli yksi kymmenestä eniten kuolonuhreja maailmassa 2000-luvulla vaatineista maanjäristyksistä.[1]

Nepalin turistipoliisin tietojen mukaan uhrien joukossa oli kymmeniä ulkomaalaisia, jotka tulivat lumi- tai maavyöryn yllättämiksi Mount Everestin seudun vuorikiipeilyn tai Langtangin retkeilyalueen patikointimatkan yhteydessä.[1]

Nepalin Punaisen Ristin yhteenvedoissa raportoitiin välillä jonkin verran viranomaisluvuista poikkeavia uhri- ja vahinkolukuja.[12][13] Sittemmin YK:n ilmoittamat luvut esimerkiksi tuhoutuneiden rakennusten määrästä ovat nousseet hyvin lähelle paikallisen Punaisen Ristin jo viikoa-kahta aiemmin raportoimia lukuja.

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi arvioi pian maanjäristyksen jälkeen sunnuntaina 26. huhtikuuta uhrimäärän voivan nousta paljonkin tuolloin tiedossa olleesta (noin 2 500).[14] Nepalin pelastusviranomaisten tekemän, 27. huhtikuuta julkaistun, senhetkistä tietoa kuvaavan piirikuntakohtaisen yhteenvedon mukaan asukasmäärään suhteutettuna suurimmat uhriluvut esiintyivät Keski-Nepalin pohjoisimmissa (Kathmandun leveyspiiristä pohjoiseen) vuoristoissa piirikunnissa.[1] Maanantaina 4.5.2015 mennessä raportoiduista yli 7 450 kuolonuhrista enemmistö kirjattiin Keski-Nepalin Bagmatin vyöhykkeen piirikuntiin.[1]

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) arvion mukaan Nepalin maanjäristys on vaikuttanut yli 8,1 miljoonan ihmisen elämään. Maajäristysvahinkoalueeksi mainitaan ainakin 42 maan 75 piirikunnasta ja vakavasti vaurioituneeksi luokiteltiin 14 piirikuntaa. Toukokuun 25. päivän 2015 yhteenvedon mukaan maanjäristys ja sen jälkijäristykset tuhosivat yli 500 000 rakennusta ja vaurioittivat lisäksi yli 269 000 rakennusta. Noin 860 000 hengeltä puuttui yhä majapaikka aiemman asumuksen tuhouduttua, heikkojen tieyhteyksien ja äärimmäisen köyhyyden vuoksi. Joidenkin Dhadingin piirikunnan kyläkehityskomiteoiden (VDC) alueelle ei vielä oltu saatu tieyhteyttä palautettua kuukaudenkaan kuluttua huhtikuun maanjäristyksestä.[4] Yli 32 000 koululuokkaa tuhoutui perinpohjaisesti maanjäristyksessä, joten noin 999 000 iältään 3–18-vuotiasta lasta ei pääse jatkamaan esikoulua tai koulua, joiden piti jatkaa toimintaansa toukokuun lopulla. Terveys- ja synnytysasemia tai muita terveydenhoitoon liittyviä rakennuksia tuhoutui yli 400 ja vaurioitui yli 680 kappaletta; 14 piirikunnassa jopa kolmannes synnytysasemista ja äitiysneuvoloista tuhoutui. Nepalissa on hoitoa annettu kuitenkin jo yli 103 000 maanjäristyksessä loukkaantuneelle.[4][15] Tuhoutuneita rakennuksia on kirjattu yli kuusinkertainen määrä Nepalin vuoden 1934 maanjäristykseen verrattuna (jolloin runsas 80 000 rakennusta tuhoutui).[16]

Jopa 90 prosenttia rakennuksista tuhoutui kahdessa piirikunnassa - Gorkhassa (jossa asui 271 061 ihmistä vuonna 2011) ja Sindhupalchokissa (287 798 as.). Lisäksi yli 80 prosenttia rakennuksista tuhoutui neljässä piirikunnassa: Dhading (336 067 as.), Dolakha (186 557 as.), Rasuwa (43 300 as.) ja Nuwakot (277 471 as.).[16][17] Erityisesti asuinsuojia ja rakennusten korjaustarpeita tarvittiin kiireellisesti.[16][17] Kiireellinen hätäapu pitisaada perille ennen kesäkuussa alkanutta monsuunikautta. Toukokuun 25. päivään mennessä esimerkiksi yli 217 000 pressua oli jaettu ensisuojien rakentamista varten. Toukokuun lopuilla vasta alle kolmannes tarvittavista asuinsuojien rakentamistarpeista ja kiireellisestä hätäavusta oli saatu kerättyä ja toimitettua perille.[4][18]

Noin 2,8 miljoonaa ihmistä oli humanitaarisen avu tarpeessa. Yli 1,8 miljoonaa sai jonkin verran ruoka-apua.[4][18] Useassa piirikunnassa, jossa huomattava määrä rakennuksia romahti pää- ja jälkijäristysten aikana, suuri osuus paitsi ruuasta, myös siemenviljasta menetettiin. Toukokuun 21. päivänä 2015 vielä yli 280 000 kotitaloutta tarvitsi apua maanviljelyn uudelleenkäynnistämiseen.[3] Uusien siementen ja työkalujen hankkimiselle jäi vähän aikaa, koska kylvöt piti tehdä ennen kesäkuun alkupäiviä ja monsuunia, että niistä saatiin satoa kesältä.[19] Kesäkuusta syyskuulle kestävän monsuunikauden aikana maanjäristyksestä pahiten kärsineellä alueella sataa piirikunnasta riippuen keskimäärin 800–4 000 millimetriä.[20] Yleisellä tasolla maan hallitus piti tärkeimpänä hätäapuna asuinsuojien, vesi-, sanitaatio- ja hygieniahuollon, lääkintätarvikkeiden ja ruuan turvaamisen varmistamista.[1][18][21][22]

Hätäavun tärkeyttä korosti lasten suuri osuus Nepalin väestöstä. Vuoden 2015 arvion mukaan alle 15-vuotiaita lapsia oli miltei kolmannes väestöstä (31,6 prosenttia). Koko väestön keski-ikä on vain 22,9 vuotta.[23] YK:n mukaan 40 prosenttia väestöstä on lapsia.[16]

Varsinaisten jälleenrakennustöiden arvioitiin kestävän useita vuosia ja Nepalin valtiovarainministerin mukaan ne tulevat maksamaan jopa yli 10 miljardia dollaria. Summan suuruusluokka on puolet maailman köyhimpiin kuuluvan maan vuosibudjetista.[24]

Maanjäristys laukaisi lumivyöryn, joka hautasi alleen osan Mount Everestin vuorikiipeilijöiden perusleiristä. Ainakin 19 henkeä raportoitiin kuolleen tämän seurauksena. Helikopterien piti evakuoida kiipeilijöitä myös ylempää, sillä osa perusleirin yläpuolisesta kiipeilyreitistä muuttui läpipääsemättömäksi.[25]

Tiistaina 28. huhtikuuta uutisoitiin suhteellisesti pahimpiin turma-alueisiin kuuluvan Keski-Nepalin Bagmatin vyöhykkeen pohjoisimmassa Rasuwan piirikunnassa tapahtuneesta suuresta lumi- ja maavyörystä. Vyöry osui syrjäiseen Ghodatabelan kylään retkeilyalueena suositussa Langtangin kansallispuistossa. Vyöryn seurauksena 250 ihmistä oli kateissa.[26] Langtang-vuoren juurella olleesta, tuhoutuneesta kylästä pelastautunut kertoi sinne osuneen lumi- ja kivivyöryn tapahtuneen heti lauantaina maanjäristyksen jälkeen ja sen alle jääneen 200 ihmistä.[27] Vyöry sijaitsi seudulla, joka oli M6.6 jälkijäristyksen jälkeen mallinnettu ja esitetty geofysikaalisin perustein korkean maanvyöryriskin alueena.[28] Suuret maanjäristykset tyypillisesti löyhentävät tai siirtävät maa-ainesta ja katkovat esimerkiksi kasvillisuuden juuria; pienetkin tärähtelyt voivat laukaista lumivyöryjä. Tällöin myös seuraavina viikkoina tai kuukausina, jolloin kohtalaisia jälkijäristyksiä vielä esiintyy, vyöryriski on tavallista suurempi. Sade edesauttaa uusien vyöryjen syntymistä; monsuunikausi osuu Nepalissa kesä-syyskuulle.[29] Toukokuun 25. päivänä yhdeksän maanjäristyksestä kärsinyttä vuoristo- tai kumpuvyöhykkeen piirikuntaa oli luokiteltu suuren tai kohtalaisen maanvyöry- tai tulvariskin alueeksi.[4]

Useat maat, mukaan luettuna Suomi, päivitti matkustusohjeitaan maanjäristyksen vaikutusten johdosta, ja kehotti matkailijoita välttämään matkustamista Nepaliin toistaiseksi.[30]

Suomalaisia kehitysyhteistyöjärjestöjä Nepalissa ja niiden keräyksiä muokkaa

Nepal on ollut Suomen kehitysyhteistyön kohdemaa jo vuodesta 1983 lähtien.[31] Suomen Kathmandun suurlähetystön mukaan vuonna 2013 useat kansalaisjärjestöt toteuttivat kehistysapuhankkeita Nepalissa.[32] Näillä maassa jo toimivilla järjestöillä on hyvät mahdollisuudet yhteistyöverkostonsa ja usein myös omien työntekijöittensä välityksellä toimittaa maanjäristyksen jälkeistä hätä- ja jälleenrakennusapua Nepaliin tehokkaasti. Muun muassa seuraavilla Nepalissa toimineilla järjestöillä oli toukokuussa 2015 meneillään keräys maanjäristyksen uhrien auttamiseksi (aakkosjärjestyksessä):[33]

Kuvia muokkaa

  •  
    Maanjäristyksen tärinäkartta Oranssi väri: tuhoisa tärinäalue (MMI=VIII), jolla USGS arvioi asuvan 5,299 milj. ihmistä.
  •  
    Sortuneiden rakennusten alle jäi ihmisiä.
  •  
    Romahtanut hotellirakennus.
  •  
    Tuhoutunut maaseutukylä Kathmandun pohjoispuolella.
  •  
    Yksi Kathmandun pahoin tuhoutuneista Durbar-aukioista (osa maailmanperintökohdetta), ennen järistystä.
  •  
    Dharahara-näköalatorni, joka tuhoutui järistyksessä.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h Deadly Nepal Gorkha/Kodari earthquakes – 8,902 people dead + 250 missing & list of names (Päivittyvä uhrimäärä uutisvirran alkupuolella. Maininta noususta kymmenen eniten uhreja 2000-luvulla vaatineen maanjäristysten joukkoon julkaistu su 26.4. klo 17:33 UTC. Uutisvirran alkuosat on arkistoitu, linkit arkistoihin löytyvät aktiivisivun loppuosasta.) päivitetty 26.5.2015. earthquake-report.com. Viitattu 27.5.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Nepal earthquake: Hundreds die, many feared trapped 25.4.2015. BBC News. Viitattu 25.4.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b UN Resident and Humanitarian Coordinator for Nepal: Nepal: Earthquake 2015 Situation Report No.17 (as of 21 May 2015) (html, yksityiskohtainen tilanneraportti: pdf) 21.5.2015. reliefweb.int. Viitattu 23.5.2015. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f UN Resident and Humanitarian Coordinator for Nepal: Nepal: Earthquake 2015 Situation Report No. 18 (as of 25 May 2015) (pdf) 25.5.2015. reliefweb.int. Viitattu 25.5.2015. (englanniksi)
  5. ↑ M7.8 - 34km ESE of Lamjung, Nepal (järistyksen ajankohta 2015-04-25 06:11:26 (UTC), sijainti 28.147°N 84.708°E depth=15.0 km) 25.4.2015. earthquake.usgs.gov. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  6. ↑ M6.6 - 49km E of Lamjung, Nepal (järistyksen ajankohta 2015-04-25 06:45:21 (UTC), sijainti 28,193°N 84,865°E syvyys=14,6 km) 25.4.2015. earthquake.usgs.gov. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  7. ↑ M6.7 - 19km SSE of Kodari, Nepal (sijainti 27,782°N 85,997°E syvyys=17,3 km) 26.4.2015. earthquake.usgs.gov. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  8. ↑ M7.3 - 18km SE of Kodari, Nepal (järistyksen ajankohta 2015-05-12 07:05:19 (UTC), sijainti 27.837°N 86.077°E depth=15.0 km) 12.5.2015. earthquake.usgs.gov. Viitattu 12.5.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Shakemap us20002926 (Tärinäarviokartta, lukuhetkellä versio 6) 25.4.2015. United States Geological Survey, usgs.gov. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  10. ↑ Nepal: Administrative Division Citypopulation. Viitattu 26.4.2014. (englanniksi)
  11. ↑ M7.8 - 34km ESE of Lamjung, Nepal. Impact - PAGER (Maanjäristyksen vaikutusarvio, luokitus IX (DYFI: koetut vaikutukset Did you feel it?), IX (ShakeMap: tärinäarviokartta), RED (PAGER: kuolonuhrit ja taloudelliset vaikutukset)) 25.4.2015. United States Geological Survey, usgs.gov. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  12. ↑ Nepal Red Cross Society. Earthquake Response Operation- 2015. Situation (25th April to 6th May, 2015) 6.5.2015. Nepal Red Cross Society, nrcs.org. Viitattu 8.5.2015. (englanniksi)
  13. ↑ Nepal Red Cross Society. Earthquake Response Operation- 2015. Situation (25th April to 9th May, 2015) 9.5.2015. Nepal Red Cross Society, nrcs.org. Viitattu 10.5.2015. (englanniksi)
  14. ↑ SPR:n Kalle Löövi: Uhreja voi tulla vielä paljon lisää 26.4.2015. yle.fi. Viitattu 26.4.2015. (suomeksi)
  15. ↑ UN Resident and Humanitarian Coordinator for Nepal: Nepal: Earthquake 2015. Office of the Resident Coordinator -Situation Report No. 11 (pdf) 6.5.2015. reliefweb.int. Viitattu 7.5.2015. (englanniksi)
  16. ↑ a b c d UN Resident and Humanitarian Coordinator for Nepal: Nepal: Earthquake 2015. Office of the Resident Coordinator -Situation Report No. 09 (pdf) 2.5.2015. reliefweb.int. Viitattu 2.5.2015. (englanniksi)
  17. ↑ a b Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 2.5.2015. (englanniksi)
  18. ↑ a b c Nepal Earthquake 2015 (YK:n sihteeristön osana toimiva OCHA on YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto) 27.4.2015. United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs, unocha.org. Viitattu 27.4.2015. (englanniksi)
  19. ↑ UN Resident and Humanitarian Coordinator for Nepal: Nepal: Earthquake 2015. Office of the Resident Coordinator -Situation Report No. 14 (pdf) 13.5.2015. reliefweb.int. Viitattu 15.5.2015. (englanniksi)
  20. ↑ Saraju Kumar Baidya, Ramchandra Karki, Rocky Talchabhadel & Kamal Prakash Budhathoki, Department of Hydrology and Meteorology, Ministry of Science, Technology and Environment, Goverment of Nepal & CGIAR-CCAFS, New Delhi: Agro-climatic Atlas of Nepal (pdf) (Map: Mean monsoon precipitation, s. 45/170) Joulukuu 2013. hydrology.gov.np. Viitattu 1.6.2015. (englanniksi)
  21. ↑ UN Resident and Humanitarian Coordinator for Nepal: Nepal: Earthquake 2015. Office of the Resident Coordinator -Situation Report No. 07 (Myös kattavampi pdf-versio) 30.4.2015. reliefweb.int. Viitattu 1.5.2015. (englanniksi)
  22. ↑ UN Resident and Humanitarian Coordinator for Nepal: Nepal: Earthquake 2015. Office of the Resident Coordinator -Situation Report No. 06 (pdf) 29.4.2015. reliefweb.int. Viitattu 29.4.2015. (englanniksi)
  23. ↑ Nepal People 2015 viitattu 2.5.2015 (englanniksi)
  24. ↑ Unni Krishnan ja Kartikay Mehrotra: Nepal Says Earthquake Rebuilding Cost to Exceed $10 Billion 28.4.2015. bloomberg.com. Viitattu 29.4.2015. (englanniksi)
  25. ↑ ‘No One’s Going Back’: Everest Industry Shut for Second Year 27.4.2015. bloomberg.com. Viitattu 30.4.2015. (englanniksi)
  26. ↑ Up to 250 Missing After New Avalanche Hits Nepal Trekking Route 28.4.2015. newsweek.com. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  27. ↑ Sahina Shrestha: “Langtang is gone” numero 24.-30.4.2015. nepalitimes.com. Viitattu 29.4.2015. (englanniksi)
  28. ↑ Landslides from the Nepal earthquake yesterday 28.4.2015. American Geophysical Union, agu.org. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  29. ↑ How Nepal's looming monsoon season could impact recovery 28.4.2015. theweathernetwork.com. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  30. ↑ Nepal: matkustustiedote 26.4.2015. Ulkoasiainministeriö, formin.finland.fi. Viitattu 28.4.2015. (suomeksi)
  31. ↑ Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa 15.7.2014. Suomen ulkoasiainministeriö, formin.finland.fi. Viitattu 12.5.2015.
  32. ↑ Suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeet 23.5.2014. Suomen Nepalin suurlähetystö, finland.org.np. Viitattu 12.5.2015.
  33. ↑ a b Näin voit auttaa Nepalin maanjäristyksen uhreja 27.4.2015. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 12.5.2015.
  34. ↑ Avustustyö Nepalissa alkoi (toimintaa jo usean vuoden ajan nyt pahoin tuhoutuneessa Nuwakotin piirikunnassa) plan.fi. Viitattu 12.5.2015, linkki/palvelin ei toiminut 12.5., mutta toimi muutama päivä aiemmin.
  35. ↑ Ajankohtainen keräys - Nepalin maanjäristys Kirkon ulkomaanapu, kirkonulkomaanapu.fi. Viitattu 12.5.2015.
  36. ↑ Auta Nepalin maanjäristyksesen tuhoista kärsiviä lapsia plan.fi. Viitattu 12.5.2015.
  37. ↑ Nepalin maanjäristys pelastakaalapset.fi. Viitattu 12.5.2015.
  38. ↑ Auta nepalilaisia lapsia kummina! sos-lapsikyla.fi. Viitattu 12.5.2015.
  39. ↑ Lähetysseuralta 100 000 euroa Nepalin maanjäristysuhrien auttamiseen 26.4.2015. Suomen Lähetysseura, suomenlahetysseura.fi. Viitattu 12.5.2015.
  40. ↑ Nepalin maanjäristys Suomen Punainen Risti, punainenristi.fi. Viitattu 12.5.2015.
  41. ↑ Antti Rautavaara, UNICEF: "Täällä on liki Suomen väkiluvun verran ihmisiä sateessa, ostin heille tänään kymmeniä tuhansia pressuja" 28.4.2015. Suomen Unicefin edustaja via twitter.com. Viitattu 12.5.2015.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nepalin_maanjäristys_2015&oldid=21939921”