Nautintaniitty

maatilan niitty, joka ei kuulunut talon tiluksiin

Nautintaniitty on aiemmin käytetty nimitys puuttomasta, ruohoa kasvavasta maa-alueesta, joka ennen isojakoa kuului maatilaan, mutta jota isojaossa ei otettu mukaan talon tiluksiin. Isojaossa nautintaniitty jätettiin hallintaoikeuden perusteella tilaan kuuluvaksi joko määräajaksi tai siihen saakka, kun valtio katsoi tarvitsevansa aluetta muuhun tarkoitukseen.[1] Niitty kuului valtiolle ja se sijaitsi tavallisesti valtion maiden keskellä. Maa-alueen oli raivannut niityksi torppari ja se saattoi sijaita kaukanakin hänen asunnostaan. Kun torppa muodostettiin itsenäiseksi asutustilaksi, torppa sai määrävuodet korjata niityn sadon.[2]

Nautintaniitty-nimitystä käytettiin myös Tornionjoen saarissa olleista niityistä, joiden nautintaoikeus järjestettiin Haminan rauhan jälkeen. Tällöin suomalaiset saivat pysyvän hallintaoikeuden 37 Ruotsille kuuluvaan saaren tiluksiin ja ruotsalaiset 15 Suomelle kuuluvan saaren tiluksiin.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Uusi tietosanakirja. Osa 14, palsta 500, hakusana nautintaniitty. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1964.
  2. Iso tietosanakirja. Osa 9, palsta 191, hakusana nautintaniitty. Helsinki: Otava, 1935.
Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.