Nautapaarma

paarmalaji

Nautapaarma, hevospaarma eli vaaleanautapaarma (Tabanus bovinus) on Euroopan ja osin Afrikan ja Aasian ruohomailla esiintyvä paarmalaji.

Hevospaarma
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Neoptera
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Kärpäset Brachycera
Heimo: Paarmat Tabanidae
Suku: Nautapaarmat Tabanus
Laji: bovinus
Kaksiosainen nimi

Tabanus bovinus
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Nautapaarma Commonsissa

Nautapaarma käyttää ravinnokseen veri- ja kasvinesteitä. Nautapaarma elää 2–3 vuotta toukkana ja 3–4 viikkoa aikuisena. Nautapaarman suuret silmät kattavat 360 astetta, joten sitä on todella hankala hävittää. Nautapaarmat löytävät uhrinsa usean aistinsa avulla: ne pystyvät jopa aistimaan hiilidioksidin, joka erittyy uhrista. Ainoastaan nautapaarmanaaras nauttii verta. Nautapaarmanaaras viiltää uhriaan tikarimaisilla suuosillaan ja valuttaa viiltokohtaan sylkeä, joka estää verta hyytymästä paarman aterioidessa.

Lähteet muokkaa

  • Sanoma Magazines: Hirviökortit

Viitteet muokkaa

  1. Jere Kahanpää: Vaaleanautapaarma – Tabanus bovinus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.