Naurskajan piiri

Naurskajan piiri (ven. Наурский район, Naurski raion) on hallinnollinen alue eli piiri (район) Tšetšenian tasavallan pohjoisosassa.

Naurskajan piirin sijainti Tšetšenian kartalla

Perustietoja

Naurskajan piirin pinta-ala on 2 205 neliökilometriä. Lännestä itään alue on noin 40 kilometriä leveä, pohjois-etelä-suunnassa noin 60 kilometriä. Maasta on maatalouskäytössä 2 045 neliökilometriä ja teollisuuden käytössä 3,9 neliökilometriä. Idässä piiri rajoittuu Šelkovskajan piiriin, pohjoisessa ja lännessä Dagestanin tasavaltaan ja Stavropolin aluepiiriin ja etelässä Groznyin ja Nadteretšnyn piiriin. Piirin hallinnollinen keskus on Naurskajan kylä.

Piirissä on 13 organisoitua itsehallintoyksikköä ja 29 maaseututyyppistä asutusta. Asukkaita 44 302.

Historiaa

Naurskajan piiri perustettiin 23. tammikuuta 1935 Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton korkeimman neuvoston päätöksellä. Ensimmäiset asukkaat alueelle tulivat jo huomattavasti aikaisemmin. Noin 230 vuotta sitten Volgalta ja Donilta saapuneet ihmiset ryhtyivät asuttamaan Terek-joen vasenta rantaa ja pian syntyivät ensimmäiset asutukset: kasakkakylät Naurskaja, Mekenskaja, Kalinovskaja, Ištšerskaja. 1770-luvulla Jemeljan Pugatšov oli nostattamassa kapinaa myös Ištšerskajassa.

1800-luvulla alueelle syntyi lukuisia uusia asutuksia kuten Nikolajevskaja (1848), Saveljevskaja (1886), lohkotila Kapustin (1823), Kretšetov (1885), Kornejevo (1866), Selivankin (1888) ja lohkotila Postnyi (1870) ja Klinkov (1892). Vuoteen 1916 Naurskajassa oli 16, Klinkovissa 27 ja koko alueella 70 lohkotilaa ja kaikkiaan 750 kotitaloutta. Vuoteen 1917 saakka alueen talous koostui lähes yksinomaan maataloudesta.

Aiheesta muualla

• http://www.chechnya.gov.ru/republic/map/17.html (Arkistoitu – Internet Archive)

Tšetšenian piirit ja kaupunkipiirit

Atšhoi-Martan • Groznyi • Groznyi • Gudermes • Itum-Kale • Kurtšaloi • Nadteretšnoje • Naurskaja • Nožai-Jurt • Orga • Šali • Šaroi • Šatoi • Sunža • Šelkovskaja • Urus-Martan • Vedeno