Nataly von Eschstruth
Nataly von Eschstruth, oik. Natalie (Nataly) Auguste Karoline Amalie Hermine von Knobelsdorff-Brenkenhoff (17. toukokuuta 1860 Hofgeismar, Hessen-Nassau – 1. joulukuuta 1939 Schwerin, Mecklenburg, Saksa) oli saksalainen romaanikirjailija. Hänen kirjansa ovat kevyitä ajanvietekertomuksia.[1][2][3]
Nataly von Eschstruth | |
---|---|
Nataly von Eschstruth |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. toukokuuta 1860 Hofgeismar |
Kuollut | 1. joulukuuta 1939 (79 vuotta) Schwerin, Mecklenburg, Saksa |
Kansalaisuus | Saksa |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | saksa |
Tuotannon kieli | saksa |
Kirjallinen suuntaus | viihde |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Eschstruth aloitti kirjoittajana jo 14-vuotiaana ja kokeili myös näytelmiä. Hänen maineensa alkoi kasvaa 1880-luvun puolivälissä, ja viihdekirjallisuuden lajiin kuuluvat romaanit ja novellit tulivat suosituiksi. Hän solmi 1890 avioliiton upseeri F. von Knobelsdorff-Brenkenhoffin kanssa, mutta käytti kirjailijanimenä omaa nimeään.[2][1]
Eschstruthin kirjoja on käännetty paljon. Eschstruthin kootut teokset ilmestyivät vuodesta 1899 alkaen kahtena kuvitettuna sarjana Gesammelte Werke ja Illustrierte Romane und Novellen. Teoksia on suomennettu runsaasti.[1]
Suomennetut teokset
muokkaa- Harmaasisar. Koitar 9., 11., 16. ja 18. maaliskuuta 1905 sekä antologiassa Kummituksen käsi ja muita vanhoja kauhukertomuksia, Nysalor-kustannus 2016, jossa kieliasua huollettu
- Onnen asuinsijoilta; suomentanut Iiti Päivärinta. Helsinki: Kyläkirjaston Kuvalehti 1913. Sarja: Kyläkirjaston kuvalehden B-sarjan kirjoja, n:o 3
- Vanhan Dammelmeyerin haamu, Uusi Suometar 11.1.1914 (Suomennos mahdollisesti Ellen Rydingin ruotsinnoksesta) sekä antologiassa Pirunpullo ja muita vanhoja kauhukertomuksia, Nysalor-kustannus 2018, jossa kieliasua huollettu
- Onnen sopukka: vuoristoidylli, Tampere: Isak Julin 1914. Sarja: 40 pennin kirjasto, n:o 21
- Sotalähetin kohtalo (Gabriele); suomentanut Eero Alpi. Hämeenlinna: Karisto 1915. Sarja: Kariston 50 p:n romaaneja, 100
- Karhulinnan tarina; suomentanut Felix Borg. Pori: Otto Andersin 1917. Sarja: Otto Andersinin 75 p. Kirjoja, 5-8
- Mustalais-rakkautta; suomentanut Niilo J. Lehto. Pori: Otto Andersin 1918. Sarja: Otto Andersinin 75 p. Kirjoja, [n:o 11]
- Elämänsä antanut (Wolfsburg); suomentanut Aarne Hyyppärä. Hämeenlinna: Karisto 1918. Sarja: Naisten romaaneja, 11
- Kihlauskylpylä (Das Verlobungsbad); suomentanut Siiri Teirilä. Hämeenlinna: Karisto 1919. Sarja: Kariston 1 markan romaaneja, 32
- Suupaltti (Plappermäulchen); suom. Rob. A. Seppänen. Hämeenlinna: Karisto 1919. Sarja: Kariston 1 markan romaaneja, 35
- Sirpaleita (Scherben); suomentanut P. H. Pori: Otto Andersin 1919
- Kielletty hedelmä (Verbotene Früchte). Pori: Otto Andersin 1922
- Kihlaussaari. Helsinki: Kirja 1923. Sarja: Helmi-sikermä, n:o 10
- Ja rakkaus on suurin kaikista. Helsinki: Minerva 1923
- Virvatuli (Der Irrgeist des Schlosses); suom. Siiri Siegberg. Hämeenlinna: Karisto 1924. Sarja: Naisten romaaneja, 32. Nataly von Eschstruthin romaanit, 1
- Hanhiliisa. Pori: Otto Andersin 1924
- Onnen hinta; suom. Aito Kare. Helsinki: Minerva 1924
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Eschstruth, Nataly von. Tietosanakirja osa 11. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922
- ↑ a b Eschstruth, Nataly von, Nordisk familjebok 33. 1922 (ruotsiksi)
- ↑ Christoph Petzsch, Eschstruth, Natalie, Deutsche Biographie, viitattu 1.12.2020 (saksaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nataly von Eschstruth Wikimedia Commonsissa