Natalia Ginzburg

Natalia Ginzburg, o.s. Levi, (14. heinäkuuta 1916 Palermo, Italia – 7. lokakuuta 1991 Rooma, Italia) oli italialainen kirjailija.^[1]

Ginzburg syntyi Palermossa yliopiston professori Giuseppe Levin tyttärenä ja asui nuoruudessaan Torinossa. Hän avioitui vuonna 1938 Leone Ginzburgin kanssa, joka kuoli vankilassa helmikuussa 1944. Ensimmäisestä avioliitosta hänellä oli kaksi poikaa ja tytär. Toisen avioliiton hän solmi englanninkielen professori Gabriele Baldinin kanssa 1950. Liitto päättyi aviomiehen kuolemaan 1969.^[1]

Ginzburgin monipuoliseen tuotantoon kuuluu kaunokirjallista proosaa, kuten romaaneja, novelleja ja näytelmiä. Lisäksi hän on kirjoittanut esseitä. Hänen ensimmäinen romaaninsa La strada che va in città julkaistiin kirjailijanimellä Alessandra Tornimparte vuonna 1942.^[1]

Ginzburg oli myös tunnettu fasisminvastainen aktivisti ja liittyi kommunistipuolueen jäseneksi. Hänet valittiin vuonna 1983 Italian parlamenttiin, jossa hän istui vuoteen 1987. Hänellä oli myös vähäinen ura näyttelijänä: hän esiintyi vuonna 1964 Lasaruksen sisaren Marian roolissa ystävänsä Pier Paolo Pasolinin ohjaamassa elokuvassa Matteuksen evankeliumi.

Ginzburg kuoli syöpään Roomassa 75-vuotiaana. ^[2]

Teokset muokkaa

Suomennetut teokset muokkaa

Kieli jota puhuimme (Lessico famigliare), suom. Elina Melander. Aula&co, 2021 ISBN 9789523640696
Kotina ystävyys (La città e la casa), suom. Erkki Kirjalainen. Kirjayhtymä, 1987 (Arena-sarja) ISBN 951-26-3073-7
"Äiti", novelli. Suom. Unto Paananen. Antologiassa Italialaisia kertomuksia 1900-luvulta, toim. Rolando Pieraccini, Lauttasaari Press, 2007 ISBN 978-951-97511-9-1

Suomentamattomat muokkaa

La strada che va in città, 1942
È stato cosi, 1947
Valentino, 1951
Tutti nostri ieri, 1952
La madre, 1957
Sagittario (1957)
Le voci della sera, 1961
Le piccole virtú, 1962
Lessico famigliare, 1963 (Kieli jota puhuimme)
Ti ho sposato per allegria, 1966
Fragole e panna (1966)
La segretaria, 1967
L'inserzione, 1968

Mai devi domandarmi, 1970
Paese di mare, 1972
Caro Michele, 1973
Paese di mare, e altre commedie, 1973
Vita immaginaria, 1974
Famiglia, 1977
Borghesia 1977
La famiglia Manzoni, 1983
La città e la casa, 1984 (Kotina ystävyys)
L'intervista, 1988
Serena Cruz, o la vera giustica, 1990
É difficile parlare di sé, 1999

Lähteet muokkaa

↑ ^a ^b ^c Ginzburg, Natalia (1916–1991) Women in World History: A Biographical Encyclopedia.. Viitattu 12.3.2023.
↑ Natalia Ginzburg (1916-1991) - Original surname Levi Authors Calendar. Viitattu 12.3.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Natalia Ginzburg: Lyhyt elämäkerta ja julkaisut (italiaksi)

[EC-1] Ginzburg, Natalia (1916–1991) Women in World History: A Biographical Encyclopedia.. Viitattu 12.3.2023.

[2] Natalia Ginzburg (1916-1991) - Original surname Levi Authors Calendar. Viitattu 12.3.2023.

[1]

[2]