Avaa päävalikko
Napoleon kuolinvuoteellaan.

Napoleon I, entinen Ranskan keisari, kuoli 5. toukokuuta 1821 Saint Helenan saarella. Virallisen selityksen mukaan hän kuoli vatsasyöpään, mutta tämä on kyseenalaistettu ja joidenkin tutkijoiden mukaan Napoleon myrkytettiin.

Sisällysluettelo

Sairastumisesta kuolemaanMuokkaa

Napoleon sairastui Saint Helenalla heinäkuussa 1820. Sitä ennen hänen terveytensä oli ollut kohtalaisen hyvä. Aluksi lääkärit pitivät sairautta lähinnä psyykkisenä, mutta Napoleon itse uskoi alusta alkaen sairastavansa vatsasyöpää. Napoleonin tila parani, mutta saman vuoden syyskuussa hänen tilansa puolestaan huononi. Napoleon pyysi päästä johonkin eurooppalaiseen terveyskylpylään, mutta hänen pyyntönsä evättiin. Saint Helenan saarelle tosin tuotiin sotilaslääkäri, mutta tämä ei osannut puhua ranskaa tai italiaa.

3. toukokuuta 1821 Napoleon menetti täysin muistinsa. Hoitovirheen takia hän sai vakavan vatsaverenvuodon. 5. toukokuuta aamulla kello kaksi hän lausui viimeiset sanansa ennen kuolemaansa: "Ranska, armeija, armeijan johto, Joséphine". Kello 17.49 Napoleon oli kuollut.

KuolinsyyMuokkaa

Kuolinsyyksi todettiin vatsasyöpä. Napoleon itse oli ennen kuolemaansa epäillyt vatsasyövän lisäksi myös murhayrityksen mahdollisuutta ja olikin toivonut, että hänelle tehdään ruumiinavaus, johon britit eivät saisi osallistua. Napoleonin ruumis avattiin biljardipöydällä. Ruumiinavausta todisti seitsemäntoista henkilöä, joista seitsemän oli britannialaisia lääkäreitä. Britit julistivat Napoleonin kuolleen vatsasyöpään, mutta useat nykypäivän tutkijat pitävät kuolinsyynä myrkytystä arsenikilla tai sitten sitä, että Napoleonin huoneen tapetit alkoivat kosteassa Saint Helenan ympäristössä tuottaa arsenikkia. Napoleonin testamentin viidennessä pykälässä lukee:

»Minun kuolemani tulee liian varhain, Englannin oligarkia ja heidän palkkamurhaajansa ovat surmanneet minut»
(Osa viidettä pykälää Napoleonin testamentissa)

Vuosia myöhemmin eräs ruotsalainen kuolinsyy-tutkija pyrki todistamaan, että Napoleon olisi myrkytetty. Yksi Napoleonin palvelijoista olisi hänen mukaansa laittanut Napoleonin viiniin arsenikkia.

EkshumaatioMuokkaa

 
Napoleonin arkun avaaminen.

Melkein kaksikymmentä vuotta kuoleman jälkeen 18.10.1840 Napoleonin St. Helenalla ollut hauta avattiin entisen keisarin maallisten jäännösten siirtämiseksi Pariisiin Invalidikirkkoon (Retour des cendres). Arkku avattiin haudasta poistamisen jälkeen ja tällöin havaittiin Napoleonin ruumiin säilyneen lähes muuttumattomana, mikä järkytti kaikkia paikallaolleita. Arsenikki on voimakas säilytysaine, mikä tukisi myrkytyshypoteesia.

Arsenikkia käytettiin kuitenkin tuolloin yleisesti tapeteissa, maaleissa ja jopa lääkkeissä ennen antibioottien keksimistä.

LähteetMuokkaa

  • Herman Lindqvist: Napoleon (WSOY, 2005) ISBN 951-0-30810-2 (sid.)
  • "Retour des cendres", Charles Mullié, Biographie des célébrités militaires des armées de terre et de mer de 1789 à 1850, 1852
  • Arthur Bertrand, Lettres sur l’expédition de Sainte-Hélène en 1840, Paris, Paulin, 1841
  • Abbé Félix Coquereau, Souvenirs du voyage à Sainte-Hélène, Paris, H. Delloye, 1841
  • Emmanuel de Las Cases, Journal écrit à bord de la frégate La Belle Poule, Paris, H. Delloye, 1841
  • Philippe de Rohan-Chabot, Les Cinq Cercueils de l’Empereur, souvenirs inédits, préface de René de Chambrun, Paris, France-Empire, 1985