Nanci Griffith

Nanci Caroline Griffith (s. 6. heinäkuuta 1953 Seguin, Teksas) on yhdysvaltalainen laulaja, kitaristi ja lauluntekijä. Hänen tyylinsä on lähimpänä country- ja folk-musiikkia. Usein hänet on rinnastettu Emmylou Harrisiin. Griffith on pitkään ollut kotimaataan suositumpi Britanniassa ja Irlannissa, jossa hän on myös asunut osan vuodesta[1].

Nanci Griffithin laulut kertovat usein pettymystensä ja toteutumattomien unelmien keskellä elävistä ihmisistä. Hän kertoo laulujensa lähtökohdan olevan usein hänen lukemissaan kirjoissa. Suosikkikirjailijoikseen vuoden 2007 haastattelussa hän mainitsi Larry McMurtyn, Carson McCullersin, Eudora Weltyn ja Truman Capoten.[1]

Griffith toipui kahdesta syöpätaudista 1990-luvulla.[1] Hän voitti Grammy-palkinnon albumillaan Other Voices, Other Rooms vuonna 1994.

Griffith esiintyi ensi kertaa Suomessa heinäkuussa 2007 Helsingin Savoy-teatterissa.[1]

AlbumejaMuokkaa

  • 1978: There's a Light Beyond These Woods
  • 1982: Poet in My Window
  • 1984: Once in a Very Blue Moon
  • 1986: The Last of the True Believers
  • 1987: Lone Star State of Mind
  • 1988: Little Love Affairs
  • 1988: One Fair Summer Evening
  • 1989: Storms
  • 1991: Late Night Grande Hotel
  • 1993: Other Voices, Other Rooms
  • 1994: Flyer
  • 1997: Blue Roses from the Moons
  • 1998: Other Voices, Too (A Trip Back to Bountiful)
  • 1999: The Dust Bowl Symphony
  • 2001: Clock Without Hands
  • 2002: Winter Marquee
  • 2004: Hearts in Mind
  • 2006: Ruby's Torch
  • 2009: The Loving Kind
  • 2012: Intersection

== Lähteet ==


  1. a b c d Wallenius, Jarmo: Nanci Griffithin lauluissa on toivon kipinöitä Turun Sanomat. 5.7.2007. Viitattu 1.12.2017.
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.