Namedroppailu

näennäisen ohimennen kuuluisien ihmisten tai teosten yms. mainitseminen

Namedroppailu, nimidroppaus tai hienoilla tuttavuuksilla ylpeily/pröystäily[1][2] (englannista name-dropping) on ilmiö, jossa ihmisten tai instituutioiden nimet mainitaan ohimennen ihmisten välisessä viestinnässä, joko yhteenkuuluvuuden osoittamiseksi tai retorisena keinona.[3][4][5] Nimen mainitseminen voi olla osa henkilön habitusta.

Sosiaalisesti suoritettava nimidroppausMuokkaa

Mainitsemalla jonkin alan tunnetun auktoriteetin nimen ihmiset pyrkivät symbolisen interaktionismin teoreettisen lähtökohdan mukaisesti osoittamaan, että he tuntevat jossain määrin nimetyn henkilön työn, jotta sosiaalisessa tilassa voitaisiin luoda yhteiset viitekehykset[6]. Tätä tapahtuu sekä verkossa että näppäimistön ulkopuolella[4]. Namedroppailua voivat käyttää myös ne, jotka yrittävät ylpeillä ohikiitävällä kohtaamisella julkkiksen kanssa ja yrittävät suojella asemaansa ryhmässä. (Katso: Minä tapasin Lassien.)

TieteessäMuokkaa

Laajemmassa kielenkäytössä namedroppaus viittaa (tieteellisessä) keskustelussa esiintyvään käyttäytymiseen,[5] jossa pelkkä tunnettujen nimien mainitseminen korvaa oman näkökannan sisällöllisen perustelun[7]. Namedroppaajan tavoitteena on tukea omaa argumentaatiota ja vahvistaa omien perustelujensa painoarvoa vetoamalla kolmansien osapuolten asiantuntemukseen viittaamatta sen enempää sisällöllisesti heidän työhönsä. Toinen näkökohta on se, että oman tietämyksen puutteellisuus jää taka-alalle väitettyjen auktoriteettien tietämykseen nähden. Lisäksi vastapuolelle välitetään tunne omasta paremmuudesta väitetyn tiedollisen etumatkan avulla. Erityisen suosittua namedroppaus on esimerkiksi nuorten yhteiskuntatieteilijöiden töiden kiitoksissa, jotta voidaan korostaa työn oletettua arvoa.[8]

Göran Hägg lisää tähän vielä pseudovahvistuksen käsitteen, joka on päässyt joukkotiedotusvälineisiin 1970-luvulta lähtien: ”Jo ohimenevä maininta Wittgensteinista tai Platonista saa useimmat ihmiset niin hermostuneiksi, etteivät he enää uskalla vastustaa itse ajatusta.”[9]

Eräässä akateemisen työn tekniikkaa käsittelevässä oppaassa on seuraava hyvää tarkoittava mutta aivan liian harvoin noudatettu neuvo: ”Älkää jäljitelkö namedroppausta, kuten pelkkää viittausta (useimmiten lukemattomaan tai vain pintapuolisesti luettuun) kunnioitusta herättävään kirjallisuuteen, tätä röyhkeää käytöstä, jota me yliopistojen luennoitsijat valitettavasti aivan liian usein harrastamme. Yksinkertaisetkin kieltäytymiset kuuluvat myös opiskeluun ja oppimiseen.”[10]

Toista muunnelmaa namedroppauksesta kutsutaan englanninkielisessä maailmassa nimellä physics envy[11] (fysiikkakateus). Se tarkoittaa fysiikan ja matematiikan termien perusteetonta käyttöä muualla kuin luonnontieteellisissä aihepiireissä. Tavoitteena on luoda vaikutelma, että oma teoria on yhtä hyvin perusteltu ja vahva kuin esimerkiksi fysiikan teoriat. Esimerkkinä tästä on niin sanottu ”psykologinen kenttäteoria”, jonka fyysikko Alan Sokal otti esille vitsissään, joka tuli tunnetuksi Sokal-tapauksena.

Retorinen nimikerskailuMuokkaa

Namedroppailua pidetään usein negatiivisena,[12][13] koska sitä voidaan käyttää myös simuloimaan tietämystä tai kokemusta joltakin alalta ilman, että lausuttuja nimiä tarvitsee asettaa asiayhteyteen[14]. Kun tuttavuuksilla pröystäilyä käytetään tällä tavoin, se ei ole ensisijaisesti tehokas tapa luoda yhteisiä viitekehyksiä, vaan pikemminkin retorinen keino. Retorisena keinona nimidroppaus voi olla eräänlainen argumentointivirhe auktoriteettiin vetoamisen muodossa[15]. Mutta jos tuttavuuksilla ylpeilyn kohteena olevalla henkilöllä todella on tietoa alalta ja jos tuttavuuksilla ylpeilijä pystyy asianmukaisesti esittämään henkilön osaamisen, se voi olla myös hyvä retorinen taktiikka. Tuttavuuksilla ylpeily voi myös tietyissä tapauksissa olla ammattietiikan rikkomus[16].

Kirjallisuuden tehokeinonaMuokkaa

Tanskalaistutkija Jon Kyst on käyttänyt nimidroppausta laajasti viitaten historiallisten ja mytologisten hahmojen nimien tiheään käyttöön Joseph Brodskyn runoissa. Kyst toteaa, että Brodskyn nimien toistuva mainitseminen, muiden tehtävien ohella, ”palvelee kuvan luomista puhujasta” ja ”se on sekä puheakti, joka ilmaisee tiettyyn sosiaaliseen ryhmään kuulumista, että tapa luoda ajaton runollinen tila”[17].

MarkkinoinnissaMuokkaa

Markkinointitoiminnan yhteydessä termi viittaa prosessiin, jossa tuotteen, tuotemerkin tai yrityksen nimeä[18] toistetaan jokaisessa sopivassa tai sopimattomassa tilaisuuksissa sen tunnettavuuden lisäämiseksi. Tarkoitus on kuitenkin myös tuotteen yhdistäminen tiettyyn henkilöön tai tuotemerkkiin tuotteen tunnettavuuden lisäämiseksi. Henkilön tai tuotemerkin näkyvyydellä halutaan viestiä, että tuote on erityisen houkutteleva tai tärkeä.[19][20] Kaikenlaiset uraoppaat yrittävät neuvoa lukijakuntaansa käyttämään namedroppausta keinona osoittaa pätevyyttä ja itseluottamusta myynnissä ja markkinoinnissa.[21] Joskus namedroppausta käytetään pelkästään sosiaalisten verkostojen laajentamiseen levittämällä usein liikekumppanin nimeä.[22]

LähteetMuokkaa

  1. MOT Englanti: name-dropping Kielikone. Viitattu 21.11.2022.
  2. hienoilla tuttavuuksilla pröystäily (käännöksen alkulähde) glosbe.com. 28.10.2019. Viitattu 21.11.2022.
  3. Bauer, Harry C.: Bibliographical Name Dropping. Library Review, 06/1960, 17. vsk, nro 6, s. 408–410. MCB UP. doi:10.1108/eb012326. ISSN 0024-2535. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  4. a b Donath, J. & Boyd, D.: Public Displays of Connection. BT Technology Journal, 10/2004, 22. vsk, nro 4, s. 71–82. Springer Nature. doi:/10.1023/B:BTTJ.0000047585.06264.cc. ISSN 1573-1995. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  5. a b Kray, Thorn-R.: On Name-Dropping: The Mechanisms Behind a Notorious Practice in Social Science and the Humanities. Argumentation, 27.6.2015, 30. vsk, nro 4, s. 423–441. Springer Nature. doi:10.1007/s10503-015-9362-6. ISSN 1572-8374. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  6. Bixler, Susan & Dugan, Lisa Scherrer: ”Name-Dropping”, 5 steps to professional presence: how to project confidence, competence, and credibility at work, s. 154–155. Adams Media Corp, 2001. OCLC 45701488. ISBN 1-58062-442-1. WorldCat-kirjastotietokanta (viitattu 21.11.2022). (englanniksi)
  7. Nöllke, Matthias: Die Sprache der Macht: Wie man sie durchschaut. Wie man sie nutzt, s. 100. Otsikko suomeksi: ”Vallan kieli: miten nähdä sen läpi. Kuinka sitä käytetään”. Planegg Haufe-Mediengruppe, 2010. ISBN 9783648009215. (saksaksi)
  8. Hollstein, Bettina: ”Sozialkapital und Statuspassagen – Die Rolle von institutionellen Gatekeepern bei der Aktivierung von Netzwerkressourcen”, Soziale Netzwerke und soziale Ungleichheit – zur Rolle von Sozialkapital in modernen Gesellschaften, s. 55 ja 74. Kirjan toimittaneet Martin Diewald & Jörg Lüdicke. Luvun otsikko suomeksi: ”Sosiaalisen pääoman ja statuskäytävän portinvartijat – institutionaalisten portinvartijoiden rooli verkostoresurssien aktivoinnissa”. Wiesbaden: VS Verlag für Sozialwissenschaften, 2007. E-ISSN 2662-2955. ISBN 978-3-531-15182-3. (saksaksi)
  9. Hägg, Göran & Dahmann, Susanne: Die Kunst, überzeugend zu reden : 44 kleine Lektionen in praktischer Rhetorik, s. 70. Otsikko suomeksi: ”Vakuuttavan puhumisen taito: 44 oppituntia käytännön retoriikasta”. München: Beck, 2003. ISBN 9783406494444. (saksaksi)
  10. Franck, Norbert & Stary, Joachim: Die Technik wissenschaftlichen Arbeitens: eine praktische Anleitung, s. 31. Otsikko suomeksi: ”Tieteellisen työn tekniikka: käytännön opas”. Paderborn / München: Schöningh, 2006. ISBN 9783825207243. (saksaksi)
  11. Sokal, Alan: Physics envy in psychology: A cautionary tale (PDF) Luentomoniste. 19.11.2015. New Yorkin yliopisto & University College London. Viitattu 7.12.2022. (englanniksi)
  12. Martin, Lauren: 10 Reasons Why Name Droppers Are The Worst People On Planet Earth Elite Daily. 7.7.2014. BDG Media. Arkistoitu 18.11.2022. Viitattu 22.11.2022. (englanniksi)
  13. Kudisch, Jeffrey: Name-dropping: poor taste or savvy strategy?. (Arkisto, arkistoitu 10.9.2022) Financial Times, 9.7.2014. The Financial Times / Nikkei. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  14. Lebherz, Carmen † & Jonas, Klaus & Tomljenovic, Barbara: Are we known by the company we keep? Effects of name‐dropping on first impressions. Social Influence, 21.11.2008, s. 70. Taylor & Francis Group. doi:10.1080/15534510802343997. ISSN 1553-4510. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  15. Evans, Donald & Palmer, Humphrey: Understanding arguments, s. 286. 2. painos. Cardiff, Drake Educational, University of Wales Press, 1986. ISBN 0-7083-0914-3. (englanniksi)
  16. Anderson, Mark B.: ‘Yeah, I work with Beckham’: Issues of confidentiality, privacy and privilege in sport psychology service delivery. (Arkisto, arkistoitu: 5.10.2015) Sport & Exercise Psychology Review, 2005, 1. vsk, nro 2, s. 3–13. The British Psychological Society. ISSN 1745-4980. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 22.11.2022. (englanniksi)
  17. Kyst, Jon: Name-dropping: об одном поэтико-риторическом приёме в творчестве Иосифа Бродского (Otsikko suomeksi: ”Nimidroppaus: runollinen ja retorinen keino Joseph Brodskyn teoksissa”) 2004 (lehden numero 3). magazines.russ.ru. Arkistoitu 4.11.2012. Viitattu 21.11.2022. (venäjäksi)
  18. Volmari, Kristiina: Half a century of forest industry rhetoric. Persuasive strategies in sales argumentation, s. 180. Väitöskirja, Vaasan yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Viestintätieteiden laitos, 2009. Julkaisusarja: Acta Wasaensia, 205. ISBN 978–952–476–262–5. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  19. Wilson, Jerry R.: ”86 Consider Name-Dropping”, 151 quick ideas to get new customers: attract an endless flow of business at no or little cost, s. 111. Franklin Lakes: Career Press, 2006. ISBN 9781564148308. E-kirja. (englanniksi)
  20. Shook, Robert L.: Hardball Selling: How to Turn the Pressure on Without Turning Your Customer Off, s. 30–31. Naperville: Sourcebooks, 2003. ISBN 978-1402201073. E-kirja. (englanniksi)
  21. Preußners, Dirk: Sicheres Auftreten für Ingenieure im Vertrieb: so machen Sie Ihre Kompetenz für den Kunden sichtbar, s. 152. Otsikko suomeksi: ”Itsevarma esiintyminen myynnissä toimiville insinööreille: miten saat osaamisesi näkyväksi asiakkaille”. Wiesbaden: Gabler, 2006. ISBN 9783834992222. (saksaksi)
  22. Bohinc, Tomas: Karriere machen, ohne Chef zu sein – Praxisratgeber für eine erfolgreiche Fachkarriere, s. 144. Otsikko suomeksi: ”Uran tekeminen ilman pomoa – käytännön neuvoja onnistuneeseen ammatilliseen urakehitykseen”. Offenbach: GABAL, 2008. ISBN 9783862000210. (saksaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa