Naisia Kansalliskirjastossa
Naisia Kansalliskirjastossa – Aarteita kirjaston kätköistä on Marjut Hjeltin toimittama teos, jossa on näytteitä Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvista naisten teksteistä. Kirjan on julkaissut vuonna 2018 Kansalliskirjasto yhdessä Into-kustantamon kanssa.
| Naisia Kansalliskirjastossa Aarteita kirjaston kätköistä |
|
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | toim. Marjut Hjelt |
| Kuvittaja | arkistokuvitus |
| Kansitaiteilija | Noora Karlsson |
| Kieli | suomi |
| Kustantaja | Kansalliskirjasto, Into |
| Julkaistu | 2018 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 390 |
| ISBN | 978-952-264-995-9 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Tervehdyssanoissaan, jotka on otsikoitu Naisten ääni, Kaari Utrio toteaa: ”Historia hälisee miesten äänellä – – tietomme menneisyydestä kerrotaan miesten kokemuksen kautta”. Menneisyyden nainen näkyy eniten taiteessa, nainen on ollut taiteen kohde. Vasta pari sataa vuotta on naisen ääni kuulunut julkisissa teksteissä. Ja vielä sittenkin, kun naiset alkoivat kirjoittaa, he käyttivät usein nimimerkkiä, koska julkinen toiminta ei ollut kunniallista, kirjoittaa Utrio.[1]
Kirjan toimittanut Marjut Hjelt kirjoittaa esipuheessa, että kirjalla halutaan tuoda esiin naisten ajatuksia ja näkemyksiä, joita on arkistoitu Kansalliskirjastoon eri muodoissa, kirjeen, artikkelin, kirjan, sävellyksen, piirroksen tai maalauksen muodossa. Valinnan kriteerinä on, että näytteellä on jokin yhteys Suomeen, ja Hjelt muistuttaa, että suomalaisuus kattaa myös suomenruotsalaiset, romanit ja saamelaiset. Naisen kuvaajana voi olla myös mies.[2]
Esipuheessa Hjelt kertoo työnsä periaatteista. Aineisto jakautuu vuoden jokaiselle päivälle siten, että jos tekstillä tai kuvalla on yhteys johonkin päivään, ne sijoittuvat sille päivälle, samoin vuodenaika on pyritty ottamaan huomioon. Lopussa on luettelo aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tietoja kirjan henkilöistä, tosin kaikista ei ole löytynyt henkilötietoja.[2]