Myöhäisjurakausi

jurakauden loppuvaihe 161,2–145,5 miljoonaa vuotta sitten

 

Jurakauden jako
kausi epookki vaihe ikä (mvs)
Liitu varhais Berrias nuorempi
Jura myöhäis Tithonos 145,0–152,1
Kimmeridge 152,1–157,3
Oxford 157,3–163,5
keski Callovia 163,5–166,1
Bathonia 166,1–168,3
Bajocae 168,3–170,3
Aalen 170,3–174,1
varhais Toarcis 174,1–182,7
Pliensbach 182,7–190,8
Sinemurum 190,8–199,3
Hettange 199,3–201,3
Trias myöhäis Rhaetia vanhempi
Jurakauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1]
Taiteilijan näkemys valtavasta Diplodocus-kasvinsyöjäliskosta.

Myöhäisjurakausi eli yläjura (malm, "valkea jura"selvennä) on jurakauden loppuvaihe 161,2–145,5 miljoonaa vuotta sitten. Kausi oli matelijoiden valtakautta, erityisesti sauropodi-kasvinsyöjädinosaurusten kukoistusaikaa. Sauropodit olivat valtavia nelijalkaisia, pitkähäntäisiä ja -kaulaisia maaeläimiä. Kaudelta kuuluisia hirmuliskoja olivat muun muassa sauropodisuvut Brachiosaurus, Diplodocus ja Camarasaurus. Kaudella eli myös harjalisko Stegosaurus. Petoliskoista kaudella kukoistivat mm. Allosaurus-lajit ja Ceratosaurus .[2] Kaudella eli myös lentoliskoja, ja merissä eli pitkäeväisiä valasta muistuttavia pliosauruksia sekä merikrokotiili Teleidosaurus.

Varhaiset nisäkkäät ja hyvin varhaiset linnut olivat jo olemassa mutta eivät vielä merkittävänä ryhmänä. Liskolintu Archaeopteryx eli tällä kaudella Euroopassa.

Maantiede muokkaa

Myöhäisjurakaudella Pangea jakautui kahdeksi supermantereeksi, pohjoisen Lauraasiaksi ja etelän Gondwanaksi. Niiden väliin syntyi varhainen Atlantti, joka tuolloin oli vielä aika kapea.

Myöhäisjurakauden alajako muokkaa

  • Tithonos-vaihe (150,8 ± 4,0 – 145,5 ± 4,0 miljoonaa vuotta sitten)
  • Kimmeridge-vaihe (155,7 ± 4,0 – 150,8 ± 4,0 miljoonaa vuotta sitten)
  • Oxford-vaihe (161,2 ± 4,0 – 155,7 ± 4,0 miljoonaa vuotta sitten)

Lähteet muokkaa

  1. K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2020. International Commission on Stratigraphy.
  2. Time - Dinosaurs from the Late Jurassic period | Natural History Museum www.nhm.ac.uk. Viitattu 9.12.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.