Mustameriahven
Mustameriahven[4] (Mycteroperca bonaci) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.
| Mustameriahven | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Meriahvenet Serranidae |
| Alaheimo: | Meriahvenet Epinephelinae |
| Tribus: | Epinephelini |
| Suku: | Mycteroperca |
| Laji: | bonaci |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Mycteroperca bonaci |
|
| Synonyymit[3] | |
|
|
| Katso myös | |
Mustameriahven on yleinen kalastuksen kohde Atlantin valtameren eteläosissa, pääasiassa Floridassa ja Karibianmerellä ja se on näillä alueilla myös urheilukalastajien suosiossa. Lajin liha on melko korkealle arvostettua.[5]
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Mustameriahvenen pituus on tavallisesti 70 senttimetrin luokkaa ja voi maksimissaan olla noin 150 senttimetriä (kokonaispituutta). Suurin tavattu paino lajilla on ollut 100 kilogrammaa.[2] Laji on yleisväritykseltään oliivinvärinen tai harmaa. Sillä on päässä ja vatsan puolella pieniä kuusikulmaisia pronssisia täpliä. Taaemman selkäevän, peräevän ja pyrstöevän reunat ovat mustia tai sinertäviä.[5] Kyljissä on tummia suorakulmion muotoisia laikkuja.[5][2] Ulompi kolmannes taaemmasta selkäevästä, peräevä ja pyrstö ovat mustia.[2] Pyrstöevä on neliönmuotoinen.[5] Mustameriahvenella on kylkiviivallan 78–83 suomua.[6] Lajin ruumiin korkeus on 3,3–3,5 kertaa ruumiin pituus ja pään korkeus 2,5–2,8 kertaa ruumiin pituus. Sillä on selkäevässään yksitoista piikkiruotoa ja 15–17 pehmeää ruotoa. Peräevässä on kolme piikkiruotoa ja 11–13 pehmeää ruotoa.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
Mustameriahventa tavataan Atlantin valtamerellä Cape Canaveralista, Floridan eteläosista Yhdysvaltain rannikkoa etelään, Bermudassa, Bahamasaarilla, Meksikonlahdella alueella Florida Keysistä Alabamaan pohjoisosiin asti, Flower Garden Banksissa ja ympäröivällä alueella sekä Texasin eteläosista Meksikon rannikkoa pitkin Kuubaan, koko Karibianmeren alueella ja Etelä-Amerikan rannikkoa pitkin Brasiliaan Santa Catarina osavaltioon, mukaan lukien Trinidadin ja Fernando de Noronhan saaret. Lajia ei esiinny Etelä-Amerikan pohjoisosissa Surinamen pääkaupungin Paramaribon ja Brasilian Maranhaon välillä.[1] Aikuiset oleskelevat yleensä yli 30 metrin syvyydessä vedenpinnasta, nuoret yksilöt yleensä matalammassa vedessä.[6] Sen elinympäristöjä ovat kallioiset vedenpohjat ja koralliriutat.[5] Mustameriahvenen populaatioita uhkaa liikakalastus. Vuodesta 2003 lähtien lajin alamitta on ollut Brasiliassa 45 senttimetriä.[6]
Ravinto ja elintavat muokkaa
Mustameriahvenen ravintoa ovat nuorena pääasiassa äyriäiset, aikuisena kalat. Se saavuttaa sukukypsyyden 47–95,1 senttimetrin, keskimäärin 67,7 senttimetrin mittaisena.[2]
Lähteet muokkaa
- Taksonomian lähde alaheimon sukuun asti: Nelson, Joseph S. & Grande, Terry C. & Wilson, Mark V. H.: Fishes of the World, s. 447–448. Fifth edition. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118342336. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.8.2020). (englanniksi)
- Taksonomian lähde suvusta alaspäin: Mycteroperca bonaci (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 12.8.2020. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Padovani-Ferreira, B., Bertoncini, A.A., Pollard, D.A., Erisman, B., Sosa-Cordero, E., Rocha, L.A., Aguilar-Perera, A. & Brule, T.: Mycteroperca bonaci IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Mycteroperca bonaci (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 12.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Synonyms of Mycteroperca bonaci FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 12.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 72–73. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ a b c d e Ford, Travis: Mycteroperca bonaci Discover Fishes. Florida Museum. Viitattu 12.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Eduardo Gomes Sanches; Carolina Viana Pannuti; Evandro Figueiredo Sebastiani; Jandyr de Almeida Rodrigues-Filho; Carlos Eduardo de Oliveira Garcia & Renata Guimarães Moreira: Threatened fishes of the world: Mycteroperca bonaci (Poey, 1860) (Serranidae: Epinephelinae). Environmental Biology of Fishes, 2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.8.2020. (englanniksi)