Muovikassimuseo

suomalainen yksityinen muovikassikokoelma

Muovikassimuseo on yksityinen ja vapaamuotoinen muovikassien kokoelma, jonka materiaaleista järjestetään muutaman vuoden välein kesänäyttelyitä Perniössä, Salossa. Se voi pyynnöstä järjestää rajatuista teemoista pienoisnäyttelyitä myös muualla. Muovikassimuseon kokoelmien ydin on 1960–70-luvuilta, jolloin Timo Lapila pani talteen erikoisimpia muovikasseja. Ne olivat usein Amerplastin sovelluksia muovikassin monista käyttömahdollisuuksista.

Ensimmäiset näyttelyt järjestettiin 1990-luvun alussa Salon kirjastossa. Niiden teemoina olivat ”kauneimmat muovikassit” ja ”muovikassit ja yhteiskunta”.[1] Sen jälkeen lyhytaikaisia näyttelyitä oli muun muassa Blue Sea Film Festivaleilla ja Paasikivi-Opistossa.

Vuonna 1986 Iltalehti kertoi, että Perniöön perustetaan muovikassimuseo. Tämän seurauksena Perniön kunnalle lahjoitettiin suuri erä muovikasseja, muun muassa Sinikka Suomisen kokoelma. Kun Turun Messujen Aarre 98 -näyttelyssä oli esillä Perniön Muovikassimuseo, se sai paljon julkisuutta ja lisää kassilahjoituksia. Tämän rohkaisemana ja lukuisien lahjoitusten moraalisesti velvoittamana Tarja ja Timo Lapila[1] pystyttivät koko kesän mittaisen muovikassimuseon näyttelyn Perniön asemalle kesällä 1999. Samana vuonna muovikassi täytti lehtitietojen mukaan 40 vuotta. Sen jälkeisinä vuosina on laajentuneissa näyttelytiloissa ollut kesänäyttelyitä muutaman vuoden välein. Esillä on ollut myös muovikassimuseon ystävien järjestämiä näyttelyitä aiheinaan muun muassa t-paidat, hotellisaippuat, laiva-aiheiset postikortit ja valokuvat sekä postitaide.lähde?

Museon kokoelmissa on muutamia kymmeniä tuhansia kotimaisia ja ulkomaisia muovi- ja paperikasseja. Näyttelyripustuksissa pääpaino on ollut kassien näyttävällä ulkonäöllä, erikoisilla julkaisijoilla ja käyttömuodoilla, museaalisuudella sekä kulttuurihistoriallisella erikoisuudella. Muovikassimuseolla on suuri määrä yksittäisiä ja pysyviä lahjoittajaystäviä, ja nykyisistä kasseista on suurin osa tullut kokoelmiin eri henkilöiden lahjoituksina. Lahjoitusten ja yhteydenottojen perusteella voidaan päätellä, että Suomessa on ollut suuri määrä muovikassien keräilijöitä. Keräilyn motiivina on ollut joko aito kierrätyskäytön suosiminen, muun muassa matonkuteiksi, tai sitten kaikelle keräilylle yhteinen halu säästää henkilökohtaisesti rakkaita ja ainutkertaisia kuvallisen esinemaailman tuotteita.lähde?

Kiinteä muovikassimuseo Lapilan asunnolla entisellä konepajalla oli julkinen näyttelypaikka aina 2010-luvulle saakka, kunnes viranomaiset kielsivät toiminnan paloturvallisuuden vuoksi. Nykyään kokoelmasta on tehty kiertäviä näyttelyitä.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Yli-Mattila, Heikki: Muovikassi kantaa muistoja menneistä (Arkisoitu sivu) Salon Seudun Sanomat. 19.7.2002. Viitattu 9.10.2015.
  2. Jukka Heinonen: Muovikassimuseo sai alkunsa läänintaiteilijan kepposesta – Pääsymaksu oli 5 markkaa tai 5 muovikassia Seura. Viitattu 16.10.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa