Muisto Adolf "Kusti" Lassila (10. maaliskuuta 1920 Viipuri12. heinäkuuta 2012 Imatra) oli suomalainen jatkosodan aikainen kaukopartioradisti.[1]

Ylikersantin arvoinen Lassila oli jatkosodan aikana kaukopartiomatkoilla venäläisten selustassa yhteensä 190 vuorokauden ajan ja tehtyjen matkojen kokonaispituus oli yli 3 000 kilometriä. Kesällä 1944 hän oli mukana Karjalan kannaksella venäläisten selustassa toimineessa nelimiehisessä Matti 7 -kaukopartiossa, johon kuuluivat Lassilan lisäksi ylikersantti Urpo Lempiäinen, alikersantti Olavi Hietanen ja sotamies Erkki Haltsonen. He jättäytyivät piiloon kesäkuussa 1944 venäläisten suurhyökkäyksen aikana ja tarkkailivat venäläisten kuljetuksia rintamalle ilmoittaen niistä radioteitse päämajaan. Partiolla oli kätkössä ruokaa ja ampumatarvikkeita niin, että se ei tarvinnut ilmatäydennystä.[2]

Heinäkuussa Matti 7 -partio havaitsi, että venäläisten junat menivät tyhjinä rintaman suuntaan ja tulivat takaisin aseilla ja miehistöllä lastattuina. Tästä voitiin päätellä, että venäläiset olivat siirtämässä joukkoja pois Suomen rintamalta, ja näin suomalaisilla rauhanneuvottelijoilla oli tieto siitä, etteivät venäläiset enää pyrkineet jatkamaan hyökkäystään eivätkä enää vaatineet ehdotonta antautumista. Matti 7 -partio palasi takaisin yöllä 4. elokuuta uimalla Vuoksen yli suomalaisten puolelle. Partio oli ollut 51 vuorokautta retkellään.[2]

Lassila oli vielä mukana kolmimiehisessä partiossa, joka hyppäsi laskuvarjoilla venäläisten puolelle Metsäpirtin Munasuolle 31. elokuuta 1944. Partion, jonka muut jäsenet olivat sotamies Roman Guika ja kersantti Arvo Ranki, tehtävänä oli venäläisten huoltoliikenteen tarkkailu. Partion jäsenenistä vain Lassila selvisi takaisin Suomen puolelle aselevon jälkeen uimalla Vuoksen yli 11. syyskuuta 1944.[3]

Sodan jälkeen Lassila oli 1940-luvun lopulla Kuohun Pilke -nimisen peiteyrityksen palveluksessa muodollisesti työmiehenä mutta todellisuudessa jatkuvassa valmiudessa olleen kaukopartion yhtenä jäsenenä.[4] Lassila teki 1950-luvun alussa Naton ja Norjan tiedustelupalvelun palkkaamana ainakin kolme vakoilumatkaa Neuvostoliiton puolelle, ja hän luovutti saamiaan tietoja myös Suomen puolustusvoimien sotilastiedustelulle. Hän yritti yhdessä entisen kaukopartiomies Viljo Suikkasen kanssa tehdä vakoilumatkan Stalinin kanavalle, mutta tämä retki ei onnistunut.[5]

Tiedustelu-uransa jälkeen Lassila asui Imatralla ja oli työssä Imatran terästehtaalla.[6]

Lähteet muokkaa