Morgartenin taistelu

Morgartenin taistelu käytiin Sveitsissä lähellä Mortgartenin solaa, nykyisessä Oberägerin kunnassa, Zugin kantonissa, vuonna 1315. Jousilla ja nuolilla aseistautuneet Sveitsin valaliiton jalkamiehet yllättivät väijyksistä Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa edustaneet itävaltalaisjoukot, joita johti herttua Leopold I. Taistelu oli ensimmäinen, jossa sveitsiläiset löivät Habsburgit, ja ensimmäinen pitkään aikaan, jossa jalkamiehet löivät haarniskoidut ritarit. Schwyzläisten ansioituminen tässä taistelussa johti siihen, että liittoa alettiin kutsua heitä muistuttavilla nimilä monissa kielissä (Schweiz, Suisse, Svizzera, Switzerland).[1]

Kuva kronikasta noin vuodelta 1470.
Morgartenin taistelun muistomerkki, paljastettu taisteulun 650-vuotisvuonna.

TaustaaMuokkaa

1200-luvun lopulla Habsburgit pyrkivät turvaamaan laajat alueet Gotthardin solan ympäristössä turvatakseen lyhyen reitin pohjoisesta Italiaan. Valaliiton jäsenillä Uri, Schwyz ja Unterwalden oli aiempien keisarien vapauskirje, joka takasi niille alueen autonomisuuden.

Vuonna 1314 Ludvig Baijerilainen ja Habsburgien prinssi Frederik kilpiailivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kruunusta, ja sveitsiläiset tukivat Ludvigia. Sotatoimien puhkeamiseen johti lopulta kiista Habsburgien tukeman Einsiedelnin luostarin oikeudesta laidunmaihin.

SeurauksetMuokkaa

Taistelun jälkeen sveitsiläiset uusivat valansa, ja valaliitto vahvistui ja alkoi kasvaa.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Battle of Morgarten Encyclopedia Britannica

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Battle of Morgarten