Mooses islaminuskossa

Mooses on islaminuskossa yksi islamin profeetoista ja Koraanissa kaikkein useimmin mainittu profeetta (136 kertaa).[1]

Farao ja Mooses seuraavat, kun käärme nielee ihmisen. Miniatyyri 1540-luvulta.

Koraanin Moosesta koskevat kertomukset ovat peräisin Vanhasta Testamentista, mutta myös rabbiinikirjallisuudesta. Mooseksen elämäkerran vaiheet löytyvät suurin piirtein myös Koraanista, mutta sisältävät useita poikkeamia juutalaisesta perinteestä.[2] Esimerkiksi faaraon tyttären sijaan Mooseksen löytää kaislaveneestä Faaraon vaimo, jonka nimi on muunnos tyttären nimestä Raamatussa. Kertomus Mooseksen paosta Midianiin sisältää poikkeamia Raamatun kertomuksista. Mooses lyö sauvalla kallioon, mistä puhkeaa kaksitoista puroa (7:160). Tässä tapahtuma sekoittuu Raamatun kuvaamaan tapahtumaan Elimissä, mistä juutalaiset löytävät kaksitoista lähdettä. Raamatun lakisäädöksistä punaruskea lehmä (4. Moos. 19: 2–10) antaa aiheen pitkään Koraanin kertomukseen, joka esitetään Raamatusta poikkeavalla tavalla Lehmän suurassa (2:67–71). Koraani sekoittaa toisiinsa Mooseksen sisaren Miriamin ja Jeesuksen äidin Marian ja pitää näitä samoina henkilöinä (3:35–36; 19:27–28; 66:12).[2] Miriamin isä on Imran, jonka katsotaan olevan myös Mooseksen ja Aaronin isä.[3]

Lähteet muokkaa

  • Geiger, Abraham: What did Muhammad Borrow from Judaism? Teoksessa: Ibn Warraq (toim.) The Origins of the Koran. Classic Essays on Islam's Holy Book, s. 165–226. Prometheus Books, 1998 (alkuteos 1898. ISBN 978-1-57392-189-5.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 2008. ISBN 952-9842-15-5.
  • Ohlig, Karl-Heinz: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251–307. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6. Teoksen verkkoversio.

Viitteet muokkaa

  1. K-H. Ohlig: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources., s. 272–273. Prometheus Books, 2013.
  2. a b Geiger, 1898, s. 204–216
  3. Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos, s. 34. Basam Books, 2008.