Minä olen – Elokuva tundralla asuvien ihmisten taiteesta: Nykytaide

Minä olen – Elokuva tundralla asuvien ihmisten taiteesta: Nykytaide on toinen osa Markku Lehmuskallion ohjaamasta, käsikirjoittamasta, tuottamasta, kuvaamasta sekä leikkaamasta suomalaisesta kaksiosaisesta dokumenttielokuvasta vuodelta 1992. Elokuvasarjan ensimmäinen osa on Minä olen – Elokuva tundralla asuvien ihmisten taiteesta: Esihistoria ja kohtaaminen (1992).[1]

Minä olen – Elokuva tundralla asuvien ihmisten taiteesta: Nykytaide
Elokuvan juliste, Raimo Puustinen, 1992.
Elokuvan juliste, Raimo Puustinen, 1992.
Ohjaaja Markku Lehmuskallio
Käsikirjoittaja Markku Lehmuskallio
Tuottaja Markku Lehmuskallio
Säveltäjä Antero Honkanen
Kuvaaja Markku Lehmuskallio
Leikkaaja Markku Lehmuskallio
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Tuotantoyhtiö Giron-filmi
Yleisradio / TV 2
Sveriges Television Luleå
Ensi-ilta 1. maaliskuuta 1992
Kesto 120 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elokuva on taidedokumentti, jossa esitellään arktisella alueella asuvien kansojen 1900-luvulla tekemää taidetta. Elokuvassa esitettäviä aineistoja ovat muun muassa patsaat, performanssit, piirrokset, tanssi, veistokset, videtaide, valokuvat sekä dokumenttifilmien katkelmat.[1]

Palkinnot ja ehdokkuudet muokkaa

Markku Lehmuskallio voitti vuonna 1993 Erikois-Jussin yhteisesti dokumentin molemmista osista.[1]

Lähteet muokkaa