Milanon herttuakunta

entinen herttuakunta Italiassa

Milanon herttuakunta (ital. Ducato di Milano, lat. Ducatus Mediolani) oli nykyisen Italian alueella vuosina 1395–1797 sijainnut herttuakunta, jonka keskuskaupunki oli Milano. Valtio syntyi, kun Visconti-suku sai herttuan arvon vuonna 1395. Myöhemmin sitä hallitsi Sforza-suku. Ranskan kuninkaat pitivät Milanoa hallussaan useaan otteeseen 1400- ja 1500-luvuilla. Vuonna 1595 kaupunki joutui Espanjan haltuun ja se on siitä lähtien ollut Lombardian maakunnan pääkaupunki. Valtio menetti lopullisesti itsenäisyytensä Napoleonin sodissa vuonna 1797.[1]

Milanon herttuakunta
Ducato di Milano
Ducatus Mediolani
1395–1796
Flag of the Duchy of Milan (1450).svg Coat of arms of the House of Sforza.svg
lippu vaakuna

Map of Italy (1494)-en.svg
Italia vuonna 1494. Milanon herttuakunta merkitty valkoisella

Valtiomuoto herttuakunta
Herttua Ensimmäinen:
Gian Galeazzo Visconti (1395–1402)
Viimeinen:
Frans II (1792–1796)
Pääkaupunki Milano
Uskonnot roomalaiskatolisuus
Historia
– Osana Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa 1395–1447;
1450–1499;
1529–1535
– Ambrosian tasavalta 1447–1450
– Osana Ranskaa 1499–1529
– Osana Espanjaa 1535–1714
– Osana Itävaltaa 1714–1796
Edeltäjä Milanon kaupunkivaltio
Seuraajat Transpadanian tasavalta

HistoriaMuokkaa

Milanosta tuli osa Pyhää saksalais-roomalaistan keisarikuntaa vuonna 961. Milanosta kehittyi lähes itsenäinen kaupunkivaltio keisarikunnassa ja kaupunki valloitti ympäröiviä alueita itselleen. Kaupungista kehittyi vauras alueellinen keskus, joka hallitsi 1300-luvulle tullessa suurta osaa Pohjois-Italiasta.[2]

Vuonna 1395 Milanoa johtanut Gian Galeazzo Visconti sai tuhannen florintin maksua vastaan keisari Wenzel IV:ltä herttuan arvonimen ja Milanosta tuli keisarikuntaan kuuluva herttuakunta. Visconti-suku hallitsi Milanoa vuoteen 1447, jolloin viimeinen suvun edustaja, herttua Filippo Maria Visconti, kuoli. Alueelle syntyi Ambrosian tasavaltana tunnettu hallinto, joka kesti vain kolme vuotta, kunnes Francesco Sforza valloitti Milanon ja nousi sen herttuaksi.[2]

Milanon herttuakunta oli renessanssin kulttuurin keskus 1400-luvun lopulla. Muun muassa Leonardo da Vinci ja Donato Bramante asuivat Milanossa. Ranska valloitti Milanon vuonna 1499 ja piti herttuakuntaa hallussaan vuoteen 1529 asti, joskin ajoittain Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta onnistui palauttamaan Milanon hetkeksi itselleen. Viimeinen Sforza-suvun herttua Francesco II Sforza kuoli vuonna 1535, jolloin herttuakunta siirtyi keisari Kaarle V:n hallintaan ja osaksi tämän espanjalaisia alueita, jotka sitten periytyivät Espanjan kuninkaalle Filip II:lle.[2]

Milanon herttuakunta muuttui lähinnä hallinnolliseksi yksiköksi osana Espanjaa. Paikallisen aatelin valtaa ja etuoikeuksia rajattiin ja he joutuivat maksamaan veroa kruunulle. Espanjan armeijan tärkeä huoltoreitti, Espanjalainen tie, kulki Milanon kautta.[3] Milanon herttuakunta siirtyi Itävallan hallintaan Espanjan perimyssodan seurauksena vuonna 1714. Itävallassa tehtiin 1700-luvulla suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia, jotka kehittivät myös Milanon elinkeinoelämää ja kulttuuria.[4] Itävallan arkkiherttua oli myös Milanon herttua ja käytännössä herttuakuntaa johtivat virkamiehet.

Milanon herttuakunta lakkasi olemasta, kun Napoleon valloitti Italian vuonna 1796 ja perusti herttuakunnan alueelle Transpadanian tasavallan.

LähteetMuokkaa

  1. Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 985–986. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. a b c History of Milan Civitatis Tours. Viitattu 27.7.2020. (englanniksi)
  3. The duchy of Milan Encyclopedia Britannica. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  4. The era of Enlightenment reform Encyclopedia Britannica. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa