Mikojan–Gurevitš

Mikojanin–Gurevitšin lentokonesuunnittelutoimisto ja -tehdas (ven. Микоян и Гуревич, МиГ, Mikojan i Gurevitš, MiG) on neuvostoliitossa perustettu ja nykyisin Venäjällä toimiva lentokonevalmistaja. Toimisto on suunnitellut ja valmistanut lentokoneita Neuvostoliiton ja itäblokin valtioille, sekä myöhemmin Venäjän ilmavoimille.

MiG-1

MiG on suunnitellut lähinnä hävittäjiä, ja pommikoneiden suunnittelun on jäänyt muille toimistoille, kuten Tupoleville.

Suunnittelutoimiston perustivat Artjom Mikojan ja Mihail Gurevitš. Maaliskuussa 1942 toimisto nimettiin seuraavilla nimillä: OKB MiG (Osoboje Konstruktorskoje Bjuro), ANPK MiG (Aviatsionni nautšno-proizvodstvenni kompleks) ja OKO MiG.

Vaikka nimi MiG onkin lähtökohtaisesti muodostettu perustajien sukunimistä (Mikojan–Gurevitš), venäjän sana миг (mig) tarkoittaa hävittäjäkoneille sopivasti 'erittäin lyhyttä, ohikiitävää hetkeä'.

MiGin suunnittelemia koneita

MiG-15 Puolan ilmavoimien väreissä

• MiG-1, 1940
• MiG-3, 1941
• MiG-5
• MiG-7
• MiG-8
• MiG-9
• MiG-13
• MiG-15, 1948, NATO-koodi "Fagot/Midget"
• MiG-17, 1954, NATO-koodi "Fresco"
• MiG-17F (kiinalainen Shenjang J-4)
• MiG-17PR (kiinalainen Shenjang J-5)
• MiG-19 (kiinalainen Shenjang JJ-6 ja JZ-6) , 1956, NATO-koodi "Farmer"
• MiG-21 (kiinalainen Shenjang J-7)
• MiG-21F, 1959, NATO-koodi "Fishbed-C"
• MiG-21MF, 1970, NATO-koodi "Fishbed-J"
• MiG-21bis, 1972, NATO-koodi "Fishbed-N"
• MiG-23S, 1967, NATO-koodi "Flogger-A", vrt. McDonnell-Douglas F-4 Phantom, seuraava vastaava kone Suhoi Su-27
• MiG-23U, 1967, NATO-koodi "Flogger-C", kaksipaikkainen koulukone
• MiG-23MF, 1974, NATO-koodi "Flogger-B", MiG-23S:ää tutkaltaan heikompi vientiversio
• MiG-23PD, 1967
• MiG-25, 1967 (koekone Je-155P-1, 1964), NATO-koodi "Foxbat", seuraava vastaava kone MiG-31
• MiG-27M, 1973, NATO-koodi "Flogger-J"
• MiG-29, 1985, NATO-koodi "Fulcrum-A", seuraava vastaava kone MiG-35 (koekone 1.42 tai 1-42/1.44 tai I-44)
• MiG-31, 1983, NATO-koodi "Foxhound"
• MiG-33
• MiG-35, 1999, (koekone 1.42 tai 1-42/1.44 tai I-44), vrt. yhdysvaltalainen F-22 "Raptor" tai länsieurooppalainen Eurofighter Typhoon (EFA 200)
• MiG-37
• MiG-AT, 1996, harjoitushävittäjä

Sarjatuotantoon päässeiden MiG-koneiden numero ei koskaan ollut parillinen – MiG-8 ja MiG-110 ovat koelentokoneita.

MiG-koneet Suomessa

Jatkosodan aikana oli aikomus ostaa Suomen Ilmavoimille Saksan sotasaaliiksi saamia MiG-3-hävittäjiä joko hävittäjiksi tai tiedustelukoneiksi. Koneet kuitenkin tuhoutuivat liittoutuneiden pommituksissa, ennen kuin kauppa saatiin tehtyä.

Suomen ilmavoimat käyttivät MiG-15UTI-koulutuskoneita ja MiG-21-hävittäjälentokoneita 1960-luvun alusta 1990-luvun lopulle, jolloin McDonnell Douglas F/A-18 korvasi ne.

MiG-15 lensi Suomessa jo 1950-luvun alussa, Neuvostoliiton Porkkalan tukikohdasta käsin.

MiG-koneita fiktiossa

• MiG-28, elokuvassa Supercarrier 2, vuodelta 1988. Konetta esitti F-16 Fighting Falcon. Mattamustalla maalatussa koneessa esitettiin olevan häiveominaisuuksia, sekä mahdollisuuden laskeutua lentotukialuksen kannelle.
• MiG-28 esiintyi yhdysvaltalaisessa Top Gun -elokuvassa vuonna 1986. MiG-28:aa "esitti" Northrop F-5 Tiger II.
• MiG-31 "Firefox" esiintyi kahdessa yhdysvaltalaisen Craig Thomasin seikkailuromaanissa (Firefox ja Firefox Down) sekä Clint Eastwoodin ohjaamassa elokuvassa vuodelta 1982. MiG-31:n NATO-raportointinimi on "Foxhound", ja siinä on tutka, jota kutsutaan NATO:ssa nimellä "Foxfire".
• MiG-37 "Ferret-E" on italialaisen pienoismallitehdas Italerin tuote, joka ennakoi häiveominaisuuksin varustettua MiG-37-hävittäjää, mutta konetta ei lopulta valmistettu kyseisessä muodossa.

Lähteet

• MiG-yhtiön kotisivu ^{[vanhentunut linkki]}