Mikko Jortikka (puutarhatieteilijä)

suomalainen agronomi

Mikko Jortikka (10. maaliskuuta 1886 Sakkola30. lokakuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen agronomi ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori, joka oli Suomen Kotipuutarha-Liiton toimitusjohtaja. Hän kehitti Suomen oloja varten uusia puutarhalannoitesekoituksia ja teki viljelykokeita hedelmäpuilla ja muilla puutarhakasveilla. [1][2]

Mikko Jortikan vanhemmat olivat maanviljelijä, maakauppias Tuomas Jortikka ja Liisa Jortikka. Hän pääsi ylioppilaaksi 1909, valmistui filosofian maisteriksi ja agronomiksi 1916 sekä maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatiksi ja tohtoriksi vuonna 1935. Hän osti vuonna 1916 Sakkolasta Kekkilän tilan ja perusti sinne 1917 hedelmäpuutarhan. Hän laajensi kahdeksan vuoden aikana puutarhaa, josta tuli alallaan Suomen suurin. Hän suoritti tilalla useiden vuosien aikana puutarhakasvien lannoituskokeita useilla sadoilla koeruuduilla ja hankki Suomeen uusia hedelmäpuulajeja matkoiltaan ja saamistaan lahjoituksista. Lannoituskokeiden perusteella Jortikka alkoi valmistaa omia lannoitesekoituksiaan, ja vuodesta 1924 alkaen niitä alettiin myös myydä muualle Suomeen. 1920-luvun lopulla hän joutui kuitenkin talousvaikeuksiin ja joutui konkurssin jälkeen muuttamaan perheineen Helsinkiin. Kekkilän kartano myytiin sitten pakkohuutokaupassa 1931.[2]

Jortikka onnistui kuitenkin käynnistämään lannoiteiden valmistuksen vuokratiloissa Helsingissä, ja kesällä 1930 hän vuokrasi lannoituskokeita varten pelto-alueen Malmin hautausmaan läheltä. Keväällä 1931 lannotteiden valmistus ja koetoiminta siirtyivät uudelle Kekkilän Puutarha Oy-nimiselle yhtiölle. Jortikka oli uuden yhtiön johtokunnan jäsen ja osakas vuoteen 1932 saakka, ja sen jälkeen hän jatkoi yhtiön palveluksessa vastaten koetoiminnasta ja lannotteiden koostumuksista. Kekkilän puutarhalannoitteet pystyivät kilpailemaan ulkomaisten vastaavien lannotteiden kanssa, koska jälkimmäisissä oli Suomen oloihin nähden liikaa typpeä. Vuonna 1932 Jortikasta tuli vastaperustetun Suomen Kotipuutarha-Liiton toimitusjohtaja. Vuonna 1931 Jortikka vieraili usean kuukauden ajan Neuvostoliitossa tutustumassa hedelmäpuiden pakkaskestävyyteen. Hän vieraili Pohjoisen hedelmäviljelyn keskusinstituutissa Koslovissa Moskovan eteläpuolella ja kävi myös Ukrainassa, Krimillä, Kaukasuksen, Volgan ja Kazanin seuduilla. Suomeen palattuaan Jortikka kirjoitti matkasta artikkelisarjan Kotipuutarha-lehteen. Jortikka perusti hedelmäpuiden viljelykokeita varten uuden taimitarhan Lohjan Hietaiseen ja vuonna 1936 perustettiin koetoimintaa varten Kokeilupuutarha Oy-niminen yhtiö. Mikko Jortikan tutkimustoiminta päättyi kuitenkin, kun hän sai sydäninfarktin lokakuun lopulla 1939.[2]

Jortikka julkaisi useita puutarha-alan tietokirjoja ja oli vuosina 1930–1932 ilmestyneen Kotipuutarha-lehden toimittajana sekä sen jälkeen 1932 perustetun Puutarha ja Koti-lehden vastaavana toimittajana.[1][3][2]

TeoksiaMuokkaa

  • Koti- ja huvilapuutarhat : perustaminen, istutus, lannoitus ja maanjärjestelyt kemiallisia ja kasvifysiologisia seikkoja silmälläpitäen. WSOY 1929
  • Hedelmäpuiden ja marjapensaiden hoidosta. Kirja, Leningrad 1932
  • Kotimaisen tupakan viljeleminen ja valmistaminen. WSOY 1933, 2. painos 1941, 3. painos 1943, 5. painos 1945
  • Hedelmäpuiden ja marjapensaiden leviämisestä Suomessa, Helsingin yliopiston väitöskirja. Suomen maataloustieteellisen seuran julkaisuja 30. Helsinki 1934
  • Kuinka paljon maassamme on hedelmäpuita ja marjapensaita? : tilastojen tarkkailuja ja vertailuja sekä uusien tilastojen laatimista varten huomioitavia asioita. Suomen kotipuutarhaliitto, Helsinki 1935
  • Mitä haudankaivajan ja kirkonisännöitsijän tulee tietää, muistaa ja tehdä ; toim. Mikko Jortikka. Suomen kotipuutarhaliitto, Helsinki 1937

LähteetMuokkaa