Avaa päävalikko

Mikitänjärvi

järvi Hyrynsalmella Kainuussa

Mikitänjärvi [1][2] on Kainuussa Hyrynsalmella sijaitseva järvi.[2][1]

Mikitänjärvi
Sijainti HyrynsalmiView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 64°32′31″N, 29°10′37″E
Pinnankorkeus 182 m [1]
Pinta-ala 9,15476 km² [2]
Rantaviiva 34,579 km [2]
Suurin syvyys 25 m [2]
Keskisyvyys 5,8 m [2]
Tilavuus 0,05308483 km³ [2]
Laskujoki Mikitänjoki [1]
Saaria 15 [1]
Järvinumero 59.732.1.001
Mikitänjärvi

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 920 hehtaaria eli 9,2 neliökilometriä. Se on 7,5 kilometriä pitkä ja 2,7 kilometriä leveä. Sillä on pitkä järvenselkä, joka tosin katkeaa keskellä muutamaan saareen. Pohjoispäässä Hämeenniemen vieressä sijaitsee Sopasennimi, joiden väliin jää Lauttaselkä niminen lahti. Itäpäässä on 1,2 kilometriä pitkä Sinteenlahti ja sen eteläpuolella 400 metriä pitkä ja kapea Pitkälahti. Pitkälahden eteläpuolella työntyvät järvenselälle Tervaniemen kaksi niemennokkaa.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 53 miljoonaa kuutiometriä eli 0,053 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 5,8 metriä ja suurin syvyys on 25 metriä. Syvin kohta sijaitsee pohjisrannan edustalla Harjunniemen kohdalla. Järven poikki Hämeenniemestä Sinteenlahteen ulottuu pitkä ja kapea kalliomurrokseen syntynyt syvänne, jossa syvin kohta sijaitsee. Murroksessa sijaitsee myös 24 metrin syvänne ja muita yli 20 metrin syvänteitä.[2][1]

Järvessä on kartan mukaan 15 saarta, joista suurimmat ovat järven keskellä sijaitsevat Honkinen, Lehtonen, Jatanen ja Urtti. Muita nimettyjä saaria tai luotoja ovat nimettyjä ovat kaakkoispäässä oleva Talassaari ja Teerisaari, luoteispäässä sijaitseva Hamppusaari, ja keskellä järveä olevat Töllät. Honkinen on 520 metriä pitkä ja 850 metriä leveä. Lehtonen on yli 200 metriä pitkä. Sekä lehtosessa että Honkisessa on vapaa-ajan asuntoja.[1]

Järven rantaviivan pituus on 35 kilometriä. Sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, joka on paikoitellen soistunutta. Muutaman maatilan peltoja tai niittyjä ulottuu rantaan saakka. Järven lähiympäristössä on yli 10 maatilaa ja rantaan on rakennettu noin 60 vapaa-ajan asuntoa.[2][1][3]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Oulujoen vesistössä (vesistöaluetunnus 59) Luvanjoen valuma-alueen (59.7) Mikitänjärven alueella (59.73), jonka Mikitänjärven lähialueeseen (59.732) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 182,0 metriä mpy.[1][4]

Valuma-alue saa pääosan vedestään Siikajoen valuma-alueelta (59.74), jonka laskujoki Siikajoki laskee järven itäpäähän. Joki virtaa Siikajärvi (20 ha) läpi ennen joen viimeistä osuutta. Runsaasti vettä tulee myös Riihijoen valuma-alueelta (59.733), jonka laskujoki Riihijoki laskee järven keskivaiheilla pohjoisrantaan Hakalahdella, ja myös Pajujoen valuma-alueelta (59.734), jonka laskujoki Pajujoki laskee järven kaakkoispäähän Palujoensuun lahteen. Riihijoen valuma-alueella sijaitsee vain kolme pientä lampea ja Pajujoen valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Pajujärvi (31 ha), Ruuhijärvi (16 ha) ja Iso Särkkäjärvi (17 ha). Mikitänjärven lähialueella on kaksi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Ne ovat Mäntymäenlampi (eteläinen) (2 ha) ja Rasilampi (1 ha).[4]

Järven laskujoki Mitikänjoki laskee ensin Ilvesjärveen (148 ha) ja sitten Jokilammen (11 ha) läpi ennen laskemistaan Luvanjärveen (841 ha). Vesistön laskureitti jatkaa Hyrynsalmen kirkonkylälle, jossa se yhtyy Hyrynjärvessä Emäjokeen, jonka nimi muuttuu Iijärven jälkeen Kiehimänjoeksi. Se laskee Oulujärveen Paltamossa.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Kansalaisen karttapaikka: Mikitänjärvi, Hyrynsalmi (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2017.
  2. a b c d e f g h i j SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.9.2017.
  3. Kansalaisen karttapaikka: Mikitänjärvi, Hyrynsalmi (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2017.
  4. a b c Mikitänjärvi (59.732.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.9.2017.