Wikipedia

Suomi jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 2011

(Ohjattu sivulta Mikael Granlundin ilmaveivi)

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2011 järjestettiin Slovakiassa 29. huhtikuuta – 15. toukokuuta 2011. Suomi voitti niissä toisen miesten jääkiekon maailmanmestaruutensa.

Suomi hävisi kisoissa vuoden 1995 tavoin vain alkusarjaottelunsa Tšekkiä vastaan ja nousi monessa ottelussa voittoon tappioasemasta. Vain kahdessa ottelussa Suomi ei ollut missään vaiheessa tappiolla. Venäjän Suomi voitti kisojen aikana kahdesti (välisarjaottelu ja välierä). Suomi pelasi kaikki ottelunsa Bratislavassa Orange Arenalla. Suomen joukkueesta Jarkko Immonen valittiin kisojen tähtikentälliseen, ja hän voitti myös kisojen maalipörssin ja pistepörssin.

Mestarijoukkueesta MM-kulta oli ennestään ainoastaan joukkueenjohtaja Timo Jutilalla, joka oli vuoden 1995 joukkueen kapteeni. Kisajoukkueeseen valittu Ville Peltonen kuului 1995 MM-joukkueeseen, mutta joutui jäämään pois joukkueesta ennen kisojen alkua loukkaantumisen vuoksi. Lisäksi Petteri Nummelin oli ollut vuoden 1995 turnauksesta alkaen melkein joka vuosi (paitsi 2008) Suomen MM-kisajoukkueen mukana, mutta jäi tällä kertaa pois. Joukkueessa oli mukana myös nuorten MM-kullan voittaneita pelaajia. Nämä olivat hyökkääjä Niko Kapanen ja puolustaja Pasi Puistola, jotka voittivat nuorten maailmanmestaruuden 1998. Alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruus on Mikko Koivulla ja Tuomo Ruudulla vuodelta 2000 sekä Lasse Kukkosella vuodelta 1999.

Suomen joukkue muokkaa

Pelaajat muokkaa

 
Joukkueen kapteeni Mikko Koivu

[1][2]

Maalivahdit muokkaa

Numero Pelaaja Seurajoukkue O A PM KA T% NP
31 Vehanen, PetriPetri Vehanen   Ak Bars Kazan 8 388.13 8 1,24 95,43 1
33 Hovinen, NikoNiko Hovinen   Pelicans 0 00.00 0 0 0,00 0
35 Lassila, TeemuTeemu Lassila   HPK 3 164.26 6 2,19 91,30 0

Puolustajat muokkaa

Numero Pelaaja Seurajoukkue O M S P R
4 Väänänen, OssiOssi Väänänen   Jokerit 9 0 0 0 4
5 Kukkonen, LasseLasse Kukkonen (A)   Metallurg Magnitogorsk 9 0 0 0 0
6 Jaakola, TopiTopi Jaakola   Luleå 9 0 1 1 6
18 Lepistö, SamiSami Lepistö   Columbus Blue Jackets 9 0 3 3 6
19 Välivaara, JyrkiJyrki Välivaara   JYP 9 0 3 3 8
21 Niskala, JanneJanne Niskala   Metallurg Magnitogorsk 9 1 3 4 4
28 Salmela, AnssiAnssi Salmela   New Jersey Devils 9 1 2 3 4
41 Puistola, PasiPasi Puistola   HV71 9 0 3 3 4

Hyökkääjät muokkaa

Numero Pelaaja Seurajoukkue O M S P R
9 Koivu, MikkoMikko Koivu (C)   Minnesota Wild 9 2 6 8 4
15 Ruutu, TuomoTuomo Ruutu (A)   Carolina Hurricanes 9 6 0 6 8
20 Pesonen, JanneJanne Pesonen   Ak Bars Kazan 9 2 5 7 4
24 Lajunen, JaniJani Lajunen   Blues 4 2 1 3 2
26 Immonen, JarkkoJarkko Immonen   Ak Bars Kazan 9 9 3 12 2
29 Nokelainen, PetteriPetteri Nokelainen   Jokerit 9 1 1 2 8
37 Pyörälä, MikaMika Pyörälä   Frölunda 9 1 2 3 4
39 Kapanen, NikoNiko Kapanen   Ak Bars Kazan 9 2 1 3 2
40 Pihlström, AnttiAntti Pihlström   JYP 9 2 1 3 0
47 Lahti, JanneJanne Lahti   Jokerit 5 0 0 0 0
50 Aaltonen, JuhamattiJuhamatti Aaltonen   Metallurg Magnitogorsk 9 1 2 3 6
58 Joensuu, JesseJesse Joensuu   New York Islanders 0 0 0 0 0
64 Granlund, MikaelMikael Granlund   HIFK 9 2 7 9 2
71 Komarov, LeoLeo Komarov   Dinamo Moskova 8 0 2 2 2

Valmennusjohto muokkaa

Kisoissa Suomen päävalmentajana toimi Jukka Jalonen, joka oli toiminut Suomen maajoukkueen valmennustehtävissä vuodesta 2007 lähtien ja päävalmentajana vuodesta 2009 lähtien. Jalosen apuvalmentajina toimivat Teppo Numminen, Pasi Nurminen ja Petri Matikainen.[3]

Muut toimihenkilöt muokkaa

  • General Manager: Jari Kurri
  • Joukkueenjohtaja: Timo Jutila
  • Huoltajat: Kari Brusin ja Riku Koivunen
  • Lääkäri: Harri Hakkarainen
  • Fysioterapeutit: Timo Vaitinen ja Jussi Luoma
  • Hieroja: Juha Sulin
  • Video: Janne Mälkiä
  • Tiedottaja: Janne Lahti

[4]

Suomen ottelut muokkaa

Alkusarja muokkaa

Suomi tuli D-lohkossa toiseksi Tšekin jälkeen ja pääsi jatkoon.[5]

Joukkue Ottelut Voitot JA-voitot JA-tappiot Tappiot Maaliero Pisteet
  Tšekki 3 3 0 0 0 9 9
  Suomi 3 1 1 0 1 4 5
  Tanska 3 0 1 0 2 −9 2
  Latvia 3 0 0 2 1 −4 2

Välisarja muokkaa

Suomi tuli E-lohkossa toiseksi Tšekin jälkeen ja sai puolivälierävastustajakseen F-lohkon kolmanneksi tulleen Norjan.[6]

Joukkue Ottelut Voitot JA-voitot JA-tappiot Tappiot Maaliero Pisteet
  Tšekki 5 5 0 0 0 12 15
  Suomi 5 2 2 0 1 6 10
  Saksa 5 2 0 2 1 −2 8
  Venäjä 5 2 0 1 2 −2 7
  Slovakia 5 1 0 0 4 −1 3
  Tanska 5 0 1 0 4 −13 2

Puolivälieräottelu Norjaa vastaan muokkaa

Puolivälieräottelussa Norjaa vastaan 1. erä oli maaliton.

Toisessa erässä Norja meni 1–0 johtoon K. A. Olimbin rangaistuslaukausmaalilla. Sitten Suomi teki kolme ratkaisevaa maalia ylivoimalla: Ensin Jarkko Immonen tasoitti pelin Granlundin ja Niskalan syötöstä. Tuomo Ruutu vei Suomen 2–1 johtoon Koivun ja Pesosen syötöstä. Sitten Immonen teki Granlundin ja Välivaaran syötöstä ylivoimamaalin, joka oli tekotavaltaan hämmästyttävän tarkka kopio Immosen tekemästä tasoitusmaalista aiemmin toisessa erässä.[7] Erän loppupäässä Jani Lajunen laukoi tilanteeksi 4–1, syöttäjinä maalissa olivat Komarov ja Jaakola.

Kolmas erä oli maaliton.

Välieräottelu Venäjää vastaan muokkaa

Venäjää vastaan pelatun välierän avausmaali oli Mikael Granlundin erikoinen ilmaveivimaali ajassa 25.13. Kolmannen erän alkupuolella Lajunen löi rystypuolelta kiekon maalille maalin sivusta ja kiekko kimposi maaliin Venäjän maalivahdin Barulinin patjasta. Parin minuutin päästä tästä Immonen teki ylivoimalla maalin Granlundin syötöstä, ja tilanne oli 3–0.

Petri Vehanen torjui ottelussa kaikki 30 Suomen maalia kohti lyötyä kiekkoa.

Loppuottelu Ruotsia vastaan muokkaa

 
Loppuottelun jälkeistä spontaania juhlaa Helsingin yössä.

Loppuotteluvastustajakseen Suomi sai Ruotsin ja loppuottelun 1. erä oli maaliton.

Toisessa erässä Magnus Pääjärvi-Svensson vei Ruotsin johtoon ajassa 27.40. Seitsemän sekuntia ennen erän päättymistä Jarkko Immonen tasoitti tilanteeksi 1–1 ylivoimalla, syöttäjinä olivat Janne Pesonen ja Mikko Koivu.

Kolmannen erän alkupäässä Nokelainen laukoi Suomen 1–2 johtoon Pihlströmin syötöstä ja Kapanen lisäsi Suomen johtoa: 1–3, syöttäjinä Aaltonen ja Komarov. Erän loppupuolella Ruotsi alkoi menettää otettaan peliin ja Suomi teki kolme maalia lisää: 1–4 Pesonen (syöttäjänä Granlund), 1–5 Pyörälä (syöttäjinä Koivu ja Salmela), 1–6 Pihlström (syöttäjänä Lajunen). Kolmannen erän Suomi vei siis selvin luvuin 0–5.

Ruotsin maalivahti Viktor Fasth torjui ottelussa 26 kertaa ja Suomen Petri Vehanen 32 kertaa. Ruotsi kärsi neljä ja Suomi kaksi kahden minuutin jäähyä.

Loppuottelua katsoi Suomessa keskimäärin lähes 2,1 miljoonaa katselijaa ja pelin loppuvaiheessa enimmillään katsojia oli 2,6 miljoonaa eli puolet suomalaisista.[8]

Granlundin ilmaveivi muokkaa

Mikael Granlund teki välieräottelussa Venäjää vastaan toisessa erässä ajassa 25.13 maalin ilmaveivillä.[9] Hyökkääjä Jarkko Immonen hävisi aloituksen Venäjän alueella Kalininille ja kiekko ajautui päätyyn, jossa Granlund karvasi sen itselleen. Granlund ohitti Venäjän puolustajat Kalininin ja Kulikovin ja kiersi maalin taakse kääntäen niin sanotun vanhanaikaisen. Hän kuitenkin vei kiekkoa vasenkätisen mailansa oikealla syrjällä ja työnsi lopulta mailan lavanterä alaspäin heittäen kiekon maalin ylänurkkaan. Tämä yllätti maalivahti Konstantin Barulinin. Kyseessä ei näin ollen ollut edes korkealla mailalla pelaaminen. Maali vei Suomen 1–0-johtoon ja jäi niin sanotuksi voittomaaliksi Suomen voitettua ottelun 3–0. Granlund on tehnyt vastaavia ilmaveivejä aiemminkin, muttei arvokisojen mitalipeleissä.[10] Granlund on toinen maalin ilmaveivillä tehnyt pelaaja MM-kisoissa, ensimmäisen teki Bill Warwick vuoden 1955 MM-kisoissa.[11] Granlundin ilmaveivistä tehtiin myös postimerkki, jonka Itella julkaisi 27. toukokuuta 2011.[12][13]

Reaktiot muokkaa

Muun muassa Fox News,[14] The Huffington Post,[15] NBC,[16] ja ESPN[17] tekivät Granlundin maalista verkkouutisen. Toronto Sunin urheilutoimittaja Steve Simmonsin mukaan Granlundin maali tullaan muistamaan ikuisesti.[18] Granlundin ilmaveivistä kertova artikkeli oli ottelupäivänä myös NHL-liigan virallisen verkkosivuston suosituin ja eniten luettu uutinen.[19] Kanadalainen urheilukanava TSN kutsui ilmaveiviä vuoden maaliksi ja venäläinen Sovjetskij Sport ylisti maalia.[20] Facebookissa Granlundin ilmaveivi keräsi seuraavaan päivään mennessä yli 156 000 fania.[21] Ruotsin jääkiekkoliiton neuvonantaja Mike Keenan sen sijaan katsoo, että moiset temput tulisi jättää haavipallokentälle.[22] Granlund itse katsoi, että kyseessä oli vain yksi maali, mutta tärkeä avausmaalina.[23]

Ilmaveivi valittiin Suomessa myöhemmin vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.[24]

Internet-ilmiö muokkaa

Jari Kurri totesi Ylen haastattelussa, että Granlundin ”uskomaton suoritus” on ”YouTube-kamaa”.[25] Ensimmäisen vuorokauden aikana YouTubeen ladattiinkin yli 50 erilaista versiota ilmaveivimaalista. Useat videoista keräsivät jo toukokuussa 2011 yli 10 000 katsomiskertaa.[26]

Konemusiikkituottaja Joonas Hahmo[27] teki artistinimellä Finnish Hockey Mafia (nimi viittaa ruotsalaiseen Swedish House Mafiaan) YouTubeen ”Taivas varjele” -nimisen tanssikappaleen, jossa samplataan Antero Mertarannan haltioitunutta selostusta Granlundin ilmaveivimaalista. Video keräsi ensimmäisen viiden päivän aikana yli 800 000 katsojaa ja nousi YouTuben katsotuimpien listalle.[28] Kappale on soinut useilla eri radiokanavilla, muun muassa YleX:llä.[29]

Leijonajuhlat muokkaa

 
Kultamitalijuhlat Helsingissä

Leijonajuhlat oli 16. toukokuuta 2011 järjestetty Suomen suurjuhla Helsingin Kauppatorilla maailmanmestaruuden ansiosta. Torille kokoontui noin 100 000 henkeä.[30] Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa viihdetaiteilijat Petri Nygård, JVG ja Vesa-Matti Loiri. Laulaja Sakari Kuosmanen puolestaan esitti Finlandia-hymnin.[31] Presidentti Tarja Halonen vieraili myös tilaisuudessa onnittelemassa maajoukkuetta.[31] Jääkiekkojoukkue ja yleisö lauloivat J. Karjalaisen kappaletta Sankarit ja juhlien lopussa oli ilotulitus.[31] Tapahtuma televisioitiin ja se oli katsottavissa myös verkosta suorassa lähetyksessä.

Joukkueen käyttäytyminen juhlissa muokkaa

Osa pelaajista ja joukkueenjohdosta esiintyi kultajuhlissa voimakkaassa humalatilassa, ja Suomen jääkiekkoliitto päätyikin esittämään julkisen anteeksipyynnön heidän puolestaan.[32] Erityisesti joukkueen valmentaja Pasi Nurminen sai kyseenalaista julkisuutta kompuroimalla lentokentällä. Nurmisen talutti koneesta ulos toinen valmentaja, Petri Matikainen. Portaikon loppupäässä Nurminen kuitenkin horjahti ja kaatui lyöden päänsä maassa odottaneeseen maailmanmestaruuspokaaliin. Pokaaliin syntyi osuman seurauksena näkyvä jälki. Muutenkin mestaruuspokaali kärsi vaurioita mestaruusjuhlissa, sillä se oli juhlinnan tuoksinassa hajonnut siten, että maljan ja alustan välinen varsi meni poikki.[33]

Nurmisen kaatumisvideosta muodostui lyhyessä ajassa meemi, ja Internetissä alettiinkin puhua ”Nurmisen ilmaveivistä”.[34] Myöskin joukkueenjohtaja Timo Jutilan olotilasta oli spekulaatioita, jotka saivat alkunsa siitä, ettei Jutila ollut lainkaan mukana Leijonien torijuhlassa. Virallinen syy Jutilan poissaololle oli matkan aikana pahaksi äitynyt nilkkatulehdus. Jutila sai huonosta kunnostaan nuhteet Jääkiekkoliiton puheenjohtajalta Kalervo Kummolalta.[35] Myöhemmin Jääkiekkoliitto määräsi Timo Jutilalle ja Pasi Nurmiselle sakot käytöksestään kultajuhlien aikana.[36]

Leijonien esiintyminen päihtyneenä sai runsaasti paheksuntaa mediassa. Muiden muassa kulttuuriministeri Stefan Wallin tuomitsi jääkiekkomaajoukkueen alkoholinkäytön sopimattomaksi.[37]

Joukkueen juhlat eri kaupungeissa muokkaa

Helsingin juhlien jälkeen mestaruuspokaali ja osa joukkueesta kiersivät useissa Suomen kaupungeissa. Ensimmäiset juhlat järjestettiin joukkueen kapteenin Mikko Koivun kotikaupungissa Turussa 20. toukokuuta 2011.[38] 23. toukokuuta oli Tampereen Keskustorilla noin 30 000 hengen yleisön kerännyt kansanjuhla jääkiekkokullan kunniaksi.[39] Muita isojen leijonajuhlien paikkakuntia olivat Rauma, Hämeenlinna, Uusikaarlepyy, Oulu, Lahti, Imatra, Lappeenranta ja Riihimäki.[40] Jyväskylässä mestareita juhlittiin 10. kesäkuuta 2011.[41]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Team Roster 11.5.2011. IIHF. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Player Statistics by Team 15.5.2011. IIHF. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
  3. ↑ Matikainen, Numminen ja Nurminen Leijonien valmennusryhmään 23. kesäkuuta 2010. Yle. Viitattu 17.5.2011.
  4. ↑ Suomen joukkue Slovakian MM-turnauksessa, Yle
  5. ↑ Tournament Progress 4.5.2011. IIHF. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
  6. ↑ Tournament Progress 9.5.2011. IIHF. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
  7. ↑ Suomi komeasti välieriin – Norja kaatui 4–1, Iltalehti
  8. ↑ Jääkiekon MM-finaali sai ennätysyleisön, Etelä-Suomen Sanomat
  9. ↑ Välierä: FIN - RUS 1-0 - Granlundin huikea ilmaveivi Yle. 13.5.2011. Viitattu 14.5.2011.
  10. ↑ Granlund on tehnyt ilmaveivitempun ennenkin Helsingin Sanomat. 14.5.2011. Viitattu 14.5.2011. [vanhentunut linkki]
  11. ↑ Kuka keksi ilmaveivin? Helsingin Sanomat. 22.5.2011. Viitattu 23.5.2011. [vanhentunut linkki]
  12. ↑ Granlundin ilmaveivistä postimerkki Yle.fi. 27.5.2011. Yle. Viitattu 27.5.2011.
  13. ↑ Jääkiekkoilija Mikael Granlundin MM-ilmaveivistä postimerkki 27.5.2011. Itella. Viitattu 27.5.2011.
  14. ↑ Granlund scores goal for the ages at Worlds Fox News. 13.5.2011. Viitattu 16.5.2011. (englanniksi)
  15. ↑ Mikael Granlund Goal: Sick Lacrosse Move Lifts Finland Over Russia In World Championships (video) HuffPost Sports. 14.5.2011. Viitattu 16.5.2011. (englanniksi)
  16. ↑ Joe Yerdon: Video: Finland’s Mikael Granlund scores the goal of the year vs. Russia NBC Sports. 13.5.2011. Viitattu 16.5.2011. (englanniksi)
  17. ↑ Finland's Mikael Granlund stuns Russia with amazing World Championships goal ESPN. 13.5.2011. Viitattu 16.5.2011. (englanniksi)
  18. ↑ Steve Simmons: Simmons Says: Be careful what you wish for, Leafs fans Toronto Sun. 14.5.2011. Arkistoitu 16.5.2011. Viitattu 16.5.2011.
  19. ↑ Granlundin ilmaveivi NHL:n ykkösuutinen MTV3.fi. 14.5.2011. Viitattu 16.5.2011.
  20. ↑ Sovsport.ru − Видео Видеообзор матча Россия - Финляндия. Гениальные и курьезные голы выводят финнов в финал Хоккей - чемпионат мира
  21. ↑ Mikael Granlundin ilmaveivi Facebook. Viitattu 15.5.2011
  22. ↑ Legendavalmentaja tyrmäsi Granlundin veivimaalin Iltalehti. 14.5.2011. Viitattu 14.5.2011.
  23. ↑ Granlund: "Se oli vain yksi maali" Iltalehti. 14.5.2011. Viitattu 14.5.2011.
  24. ↑ Sykähdyttävin urheiluhetki: Granlundin ilmaveivi! Iltasanomat.fi. 16.1.2012. Viitattu 16.1.2012. [vanhentunut linkki]
  25. ↑ Kurri Granlundin maalista: YouTube-kamaa MTV3.fi. 14.5.2011. Viitattu 16.5.2011.
  26. ↑ Granlundin ilmaveivi villitsee faneja Facebookissa Satakunnan Kansa. 14.5.2011. Arkistoitu 18.5.2011. Viitattu 16.5.2011.
  27. ↑ YleX: Taivas varjele Findance.com. 18.5.2011. Viitattu 18.5.2011.
  28. ↑ Taivas varjele -hitin tekijä paljasti henkilöllisyytensä Helsingin Sanomat. 18.5.2011. Arkistoitu 25.5.2011. Viitattu 18.5.2011.
  29. ↑ YleX: Taivas varjele YleX. 16.5.2011. Viitattu 16.5.2011.
  30. ↑ Leijonat räjäyttivät Kauppatorin
  31. ↑ a b c Mitkä Leijonajuhlat! Paikalla jopa 100 000 ihmistä, Aamulehti
  32. ↑ SJL tiedottaa finhockey.fi. 18.5.2011. Arkistoitu 29.9.2011. Viitattu 18.5.2011.
  33. ↑ MM-pokaalin varsi katkesi Leijonien kultajuhlissa iltalehti.fi. 18.5.2011. Viitattu 18.5.2011.
  34. ↑ Valmentaja Pasi Nurmisen kaatumisesta nettihitti findance.com. 16.5.2011. Viitattu 18.5.2011.
  35. ↑ HS: Kummola ripitti huonokuntoista Jutilaa Iltalehti.fi. 18.5.2011. Viitattu 18.5.2011.
  36. ↑ Leijonajohdolle sakkoja MM-juhlinnasta yle.fi. 11.6.2011. Yleisradio. Viitattu 13.6.2011.
  37. ↑ Wallin otti puheeksi kiekkoilijoiden juopottelun, Yle 17.5.2011
  38. ↑ Leijonien kultajuhlat perjantaina Turussa, Yle
  39. ↑ 30 000 juhli Leijonia Tampereella - kymmenen putkaan, Iltalehti
  40. ↑ Näin Leijonien MM-juhlat kiertävät Suomea, Yle
  41. ↑ Kundi sai tuhannet liikkeelle Keski-Suomessa yle.fi. Viitattu 11.6.2011.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomi_jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailuissa_2011&oldid=21318929#Granlundin_ilmaveivi”